Väylävirastossa on kehitetty uusi menetelmä sosiaalisten vaikutusten arviointiin, jossa väylähankkeiden vaikutusta ihmisiin tarkastellaan kolmen haavoittuvan väestöryhmän kautta. Pitkän aikavälin tavoitteena on yhdenvertainen liikennejärjestelmä, joka huomioi entistä paremmin erilaisten ihmisryhmien tarpeet ja elämäntilanteet.
Sosiaalisten vaikutusten arviointi tarkoittaa sen punnitsemista, millaisia vaikutuksia erilaisilla väylähankkeilla – tai koko liikennejärjestelmällä – on ihmisiin. Usein sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa keskitytään liikennejärjestelmän näkökulmasta haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Haavoittuvia ryhmistä tekee esimerkiksi liikkumis- tai toimintaeste, ikä, asuinpaikka tai pienituloisuus.
Väylävirastossa on kehitetty uusi sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmä, jonka avulla väylähankkeiden sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan kolmen ryhmän näkökulmasta: lapset ja nuoret, liikkumisesteiset ja iäkkäät sekä pienituloiset.
”Kyseessä on ensimmäinen systemaattinen tarkastelu eri väestöryhmiin kohdistuvista väylähankkeiden sosiaalisista vaikutuksista. Vaikka esimerkiksi liikennemelua eli desibelitasoja, melun vaikutusta asuntojen arvoon ja melulle altistuvien ihmisten määrää, on väylähankkeissa tarkasteltu jo pitkään, sosiaalisten vaikutusten arviointi rikastaa tätä tietoa sillä, mihin haavoittuviin ryhmiin melun vaikutukset kohdentuvat”, kertoo menetelmän kehittämisestä vastaava liikennejärjestelmäasiantuntija Riitta Tammi Väylävirastosta.
Menetelmä tarkastelee väylähankkeiden vaikutuksia kolmeen eri vaikutuslajiin: saavutettavuuteen ja esteettömyyteen, koettuun turvallisuuteen sekä meluun.
Vaikutusten kohdentumisen arvioinnin pohjalle yhdistetään paikkatietoa, Tilastokeskuksen tuottamaa väestöaineistoa ja hankesuunnitelmien asiantuntija-arvioita. Hankkeen sijaintitiedot sekä väestö- ja palvelutiedot yhdistetään QGIS-paikkatieto-ohjelmassa.
Sosiaalisten vaikutusten kolme ulottuvuutta
Käytännössä hankkeiden sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan kolmen ulottuvuuden kautta, joita ovat suuruus, herkkyys ja laajuus. Vaikutuksen suuruus tarkoittaa muutoksen voimakkuutta, joka voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Vaikutuksen suuruutta arvioidaan hankkeiden toimenpiteiden mukaan. Esimerkiksi erillisen kävely- ja pyörätien rakentaminen lisää turvallisuuden tunnetta liikenteessä kaikille liikkujaryhmille.
”Saavutettavuuden ja esteettömyyden osalta arvioidaan, parantaako hanke lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulkea itsenäisesti kouluun tai harrastuksiin, helpottaako se liikkumisesteisten pääsyä terveyspalveluihin tai parantaako se pienituloisten mahdollisuuksia päästä työpaikoille edullisilla kulkumuodoilla”, Tammi tiivistää.
Herkkyys puolestaan kuvaa alueen kykyä palvella kyseistä väestöryhmää.
”Lasten ja nuorten kohdalla tarkastellaan esimerkiksi koulujen ja harrastuspaikkojen sijaintia ja määrää, kun taas liikkumisesteisten ja iäkkäiden osalta arvioidaan, kuinka lähellä ovat päivittäistavarakaupat, apteekit, kirjastot ja terveyspalvelut. Pienituloisten osalta puolestaan tarkastellaan työpaikkojen ja peruspalveluiden sijoittumista vaikutusalueelle”, kuvaa Tammi herkkyyden arviointia.
Kolmas ulottuvuus eli laajuus kertoo, kuinka moni tiettyyn väestöryhmään kuuluva henkilö asuu hankkeen vaikutusalueella. Esimerkiksi lasten ja nuorten kohdalla lasketaan 7–17-vuotiaiden määrä yhden kilometrin säteellä hankkeesta.
Monipuolisempaa tietoa hankkeiden merkityksestä
Uutta vaikutusten arvioinnin menetelmää on ehditty testata jo 14 tiehankkeella. Tulokset osoittavat, että vaikutusten kohdentumisen ymmärtäminen voi muuttaa käsitystä hankkeen merkittävyydestä.
Esimerkiksi Mt 355 Merituulentie -hanke Kotkassa on lähtökohtaisesti raskaan liikenteen sujuvuutta parantava väylähanke. Kuitenkin vaikutusten kohdentumisen arvioinnissa tuli esille, että hankkeen toimenpiteillä olisi positiivisia vaikutuksia sekä lapsille ja nuorille, liikkumisesteisille ja iäkkäille että pienituloisille, joita hankkeen vaikutusalueella asuu suhteellisen paljon.
Kuva: Mt 355 Merituulentie -hanke: lasten ja nuorten kannalta keskiset kohteet hankkeen vaikutusalueella.
”Sosiaalisten vaikutusten arviointi monipuolistaa käsitystämme hankkeiden merkityksestä. Tästä eteenpäin meille myös kertyy jatkuvasti tietoa suunniteltujen hankkeiden vaikutusten kohdentumisesta. Tulevaisuudessa voisikin olla mahdollista tarkastella liikennejärjestelmän sosiaalisia vaikutuksia haavoittuville väestöryhmille kokonaisuutena”, visioi Tammi.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Miten Väylävirasto huomioi asiakkaat?
Kansalaisten kokemukset vauhdittavat turvallisempia liikennejärjestelyjä
Raskaan liikenteen foorumeissa päästy vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa