Kuva: Kansalaistestauksella varmistetaan, että väylät toimivat esteettömästi, sujuvasti ja turvallisesti kaikille käyttäjille. Kuvassa testaajia Helsinki-Riihimäki-hankkeella.
Kansalaistestaamisen toimintamalli on ollut käytössä Väylävirastossa vuodesta 2021. Neljän vuoden aikana toimintamallia on hyödynnetty yhteensä 15 rata- ja tiehankkeella. Testaus ei korvaa rakennushankkeissa tehtäviä turvallisuus- ja laatuauditointeja, vaan tarjoaa niiden tueksi arvokasta tietoa ihmisten kokemasta turvallisuudesta ja esteettömyydestä.
Testausten myötä työmaa-aikaisia järjestelyitä on parannettu monilta osin.
”Työmaa-aikaisiin järjestelyihin tehtävät parannukset voivat olla pieniä, mutta erittäin tärkeitä käyttäjien näkökulmasta. Reittejä harvemmin pystytään muokkaamaan esimerkiksi tiiviissä asemaympäristössä, mutta opasteita, työmaaympäristön siisteyttä ja työmaa-aitojen sijoittelua parantamalla turvallisuutta voidaan lisätä. Samalla ratkaisut tukevat meitä kaikkia, sillä kyllähän liikkuminen on kaikille turvallisempaa, kun keskeneräinen ympäristö on selkeää, kansalaisten asiakkuuden asiantuntija Minna Raatikka perustelee.
Käyttäjien tarpeet esiin mahdollisimman varhain
Kansalaisten kanssa keskustellaan hankkeiden suunnitteluvaiheessa esimerkiksi asukastilaisuuksissa. Viime aikoina suunnittelussa on hyödynnettyä kansalaistestausta. Tarkoituksena on, että ihmiset pääsevät kertomaan jo varhaisessa vaiheessa heille tärkeistä tarpeista ja nykyisistä kokemuksistaan suunnittelualueella. Tieto syventää asiantuntijoiden ymmärrystä ja siten vaikuttaa siihen, millainen lopputulos rakentamisella saadaan aikaan.
Suunnitteluvaiheessa käyttäjien kuuleminen on erityisen arvokasta:
”Mitä aiemmassa vaiheessa teemme yhteistyötä, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on ottaa huomioon ja yhteensovittaa erilaisia tarpeita”, Raatikka korostaa.
”Esimerkiksi Kokkolan ratapiha -hankkeen suunnitteluvaiheessa pyysimme paikallisten vammais- ja vanhusneuvoston jäseniä vertailemaan hankkeessa rakennettavan kulkuyhteyden sijaintivaihtoehtoja. Näin saimme jatkosuunnitteluun käyttäjien mielipiteen mukaan”, Raatikka lisää.
Eri kansalaistestauksissa on tärkeä tunnistaa, mihin asioihin testausvaiheessa voidaan vaikuttaa ja mihin ei.
”Työmaa-aikaisia järjestelyjä testaamalla vaikutetaan eri asioihin kuin suunnittelun aikana. Rakentamisesta aiheutuu väkisinkin haittoja, jotka kansalaistestaamisella pyrimme minimoimaan oli kyse sitten varhaisen vaiheen suunnittelusta tai rakentamisvaiheen konkreettisista ratkaisuista”, Raatikka summaa.
Kuva: Kansalaistestauksissa saamme arvokasta palautetta esimerkiksi työmaiden opasteista ja kiertoreiteistä.
Miksi-kysymys paljastaa todelliset tarpeet
Kansalaistestaajia on tähän mennessä ollut yli neljäkymmentä. Mukana testaamassa on ollut esimerkiksi paikallisia asukkaita ja liikkumisesteisiä kuten pyörätuolilla liikkuvia ja kuurosokeita.
Lisäksi muun muassa pyöräilijöitä ja koululaisia on pyydetty testaamaan rakentamisen aikaisia kulkureittejä.
”On tärkeä ymmärtää, miksi jokin on käyttäjälle tärkeää tai hankalaa. Vastaavasti pystymme ihmisille kertomaan rakentamiseen ja työmaahan liittyvistä reunaehdoista hankkeiden näkökulmasta. Näissä kohtaamisissa tieto lisääntyy puolin ja toisin. On arvokasta, kun joku tulee katsomaan itselle tuttua asiaa ulkopuolelta ja eri silmin. Kansalaistestauksen yksi lisäarvo on siinä, että joku kysyy, miksi jokin on kuten on”, Raatikka kiteyttää.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Miten Väylävirasto huomioi asiakkaat?
Sosiaalisten vaikutusten arviointi tuo väylähankkeiden ihmisvaikutukset näkyviin
Raskaan liikenteen foorumeissa päästy vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa