Tavoitteessa on jo saatu konkreettisia tuloksia, sillä talven tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa raskaan liikenteen tyytyväisyys teiden talvihoitoon kääntyi nousuun.
”Haluamme kaventaa eroa raskaan liikenteen ja yksityishenkilöiden tyytyväisyydessä teiden hoitoon. Ammattikuljettajien keskuudessa tyytyväisyydessä on ollut laskeva trendi viime vuosina, joten on hienoa, että suunta saatiin käännettyä ja eroa yksityishenkilöiden tyytyväisyyteen kavennettua”, kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Talven tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen perusteella on jo usean vuoden ajan palkittu parhaiten menestyneitä maanteiden hoitourakoita yksityishenkilöiden vastausten perusteella. Tänä keväänä palkittiin ensimmäistä kertaa myös eniten raskaan liikenteen tyytyväisyyttä parantanut ELY-keskus. Kunniamaininta meni Varsinais-Suomen ELY-keskukselle.
”Haluamme nostaa esille positiivisia tekoja raskaan liikenteen tyytyväisyyden parantamiseksi. Tiestöllä olevat fyysiset muutokset kuten liukkaus tai vastaavasti sen vähentyminen vaikuttavat ammattiliikenteeseen selkeämmin, sillä kuljetuksia tehdään vuorokaudenajasta riippumatta. Siksi esimerkiksi yöaikainen kunnossapito on raskaalle liikenteelle erityisen tärkeää”, Pirinen sanoo.
Eri osapuolet ymmärtävät toisiaan paremmin
Väylävirasto järjestää säännöllisesti asiakasvuoropuheluja raskaan liikenteen edustajien kanssa. Yksi kehittämistavoitteen osaprojekti onkin varmistaa asiakasvuoropuhelujen viestien tavoittavan entistä paremmin kaikki tarpeelliset tahot niin Väylävirastossa kuin ELY-keskuksissakin, vaikka nämä eivät olisi olleet mukana kokouksissa. Tämä on kevyemmästä päästä osaprojekteja.
”Lisäksi kartoitamme yhteisiä viestejä, joita haluamme näissä tilaisuuksissa viedä toiseen suuntaan eli asiakkaille. Keskustelemalla saamme avattua jokaisen osapuolen näkökulmaa ja mahdollisia haasteita, jolloin tieto ja sitä kautta yhteisymmärrys lisääntyvät. Esimerkiksi teiden talvihoito toimii sääennusteiden perusteella, eivätkä ne aina pidä paikkaansa, mikä aiheuttaa haasteita paitsi tienkäyttäjälle mutta myös tienpitäjälle”, kertoo elinkeinoelämän asiakkuuden asiantuntija Jaakko Mattila Väylävirastosta.
Perinteisten asiakasvuoropuhelujen lisäksi jokaisessa liikennevastuualueen ELY-keskuksessa järjestetään kuluvan vuoden aikana raskaan liikenteen ja elinkeinoelämän tarpeisiin keskittyvä foorumi, joiden tarkoitus on antaa kasvot eri toimijoille ja kasvattaa keskinäistä ymmärrystä – sekä tietysti kehittää yhteistyötä ja molemminpuolista tiedonvaihtoa entistä pidemmälle.
”Tyytyväisyyden parantamisessa se, miten fyysistä infraa kunnossapidetään, on yksi ja tietysti erittäin tärkeä osa-alue. Toinen tärkeä juttu on myös se, että tiedon lisääntyessä ja vuoropuhelun tiivistyessä osapuolet ymmärtävät eri tilanteiden ja mahdollisten haasteiden taustalla vaikuttavat tekijät ja osaavat sitä kautta esimerkiksi varautua paremmin muuttuviin olosuhteisiin”, Mattila muistuttaa.
VAK-kuljetuksiin kiinnitetään erityishuomiota
Osa tavoitteeseen tähtäävistä projekteista on pitkäkestoisempia, jolloin positiiviset vaikutukset näkyvät viiveellä. Esimerkkinä tästä on VAK-pilotti, jossa selvitetään VAK-kuljetusten eli vaarallisten aineiden kuljetusten erityishaasteita.
On hyvä muistaa, että jos esimerkiksi bensiinilastissa oleva kuljetus ajautuu ulos tieltä, ei välttämättä puhuta enää pelkästä liikenneonnettomuudesta, vaan mahdollisesti myös ympäristöonnettomuudesta.
”Pilotin yhteistyöryhmässä ovat mukana Väyläviraston ja ELY-keskusten lisäksi myös hoitourakoitsijat, liikennöitsijät ja rahdinantajat. Pilotissa varustetaan kuorma-autot dataa keräävillä sensoreilla, joilla kerätään tietoa VAK-kuljetusten haasteista 2025–2027”, Pirinen toteaa.
Yhteinen ja tärkeä tavoite
Tavoite raskaan liikenteen tyytyväisyyden parantamisesta ja siihen tähtäävät projektit on otettu asiakkaiden keskuudessa hyvin vastaan. Tavoite on yhteinen ja tärkeä, mutta myös lisää konkreettisia tuloksia odotetaan.
”Olemme saaneet projektikokonaisuudesta kiitosta, ja jo käynnistettyjen projektien lisäksi meillä on takataskussa vielä lisää keinoja tulevaisuuteen. Näitä toteutetaan aikanaan tarpeiden ja resurssien mukaan. Esimerkiksi erilaista tutkimustietoa voi vielä hyödyntää entistä tehokkaammin raskaan liikenteen palvelutason suunnittelussa”, Mattila toteaa.
”Myös liikennetietoa eli vaikkapa liikennemääriä on mahdollista hyödyntää entistä tehokkaammin kunnossapidon suunnittelussa. Ylipäätään haluamme kohdentaa ja ajoittaa teiden kunnossapidon rajalliset resurssit entistäkin kustannustehokkaammin”, Pirinen valottaa.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Uusi teknologia palvelee väylien käyttäjiä
Tekoäly ei korjaa kuoppaa tiessä, mutta auttaa kunnossapidon suunnittelussa
Inframallien avulla kohti parempaa tiedonkulkua ja tuottavuutta