Keräämme väylistä paljon dataa ja hyödynnämme tietoa laajasti. Esimerkiksi rataverkolla mittaukset tuottavat tietoa siitä, milloin päällysrakenne tulee korjata tai kisko hioa. Rataverkon vaihteiden kääntymisen jopa millisekuntien viivästyminen kertoo taas siitä, että vaihteelle olisi hyvä tehdä ennakoivia kunnossapitotoimenpiteitä. Rataverkolle asennetut mittarit voivat myös havaita mahdollisesti viallisen, liian painavan tai rikkoutuneen kaluston. Varhaisessa vaiheessa saatu tieto radan ja kaluston ongelmista voi auttaa ennaltaehkäisemään liikenteelliset häiriöt.
Maanteillä taas päällysteiden kuntomittaukset antavat sadan metrin tarkkuudella tietoa siitä, missä ja koska päällystäminen tulisi tehdä. Rata- tai maantiesillan anturointi tuottaa tiedon sillan mahdollisista rakenteellisista, kantavuuden tai käyttöiän muutoksista ja varmistaa sillan turvallisen käytön.
Vesiväylillä digitaalinen tieto väylien syvyydestä, leveydestä ja geometriasta sekä turvalaitteista on ollut arkipäivää jo vuosikymmeniä. Viime vuosina teknologian hyödyntäminen laajentunut muun muassa pohjan topografian 3D-malleihin sekä turvalaitteiden kaukovalvontaan ja -hallintaan.
Keräämämme data mahdollistaa jo nyt paljon, tulevaisuudessa vielä enemmän. Kehityskohteenamme on esimerkiksi konenäön ja tekoälyn entistä laajamittaisempi hyödyntäminen. Voimme hyödyntää näitä teknologioita muun muassa maanteiden kunnossapidon seurannassa ja laadun varmistamisessa sekä rataverkon kriittisten vikojen sekä häiriöiden ennakoinnissa.
Digitalisaatio on Digirata-hankkeen ytimessä
Digirata-hanke, jossa uusitaan rautateiden turvalaitteet ja kulunvalvontajärjestelmä on elinkaaren ja korjausvelan hallinnan näkökulmien lisäksi merkittävä loikka rautateiden digitalisaation edistämisessä. Hankkeen yhteydessä koko turvallisen rautatieliikenteen ketju aina liikenteenhallinnan järjestelmistä ja kauko-ohjauksesta turvalaitteisiin ja uuteen ETCS-kulunvalvontaan rakennetaan digitaaliseksi. Samoin junien ja radan välinen kommunikaatio siirretään mobiilitiedonsiirtoverkkoihin IP-pohjaiseksi.
Välttämättömän elinkaariuusinnan yhteydessä pyritään saamaan käyttöön kaikki tällä hetkellä mahdollinen hyöty hankkeesta nimenomaan digitalisaation keinoin. Tavoitteena on muun muassa ottaa käyttöön automaattinen junaoperointi siten, että junat kiihdyttävät, jarruttavat ja pysähtyvät asemille automaatiojärjestelmän ohjaamina. Tämä mahdollistaa pienemmät vuorovälit esim. pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä ja tarkemmat junien pysähtymiset laitureille. Veturinkuljettajan vastuulle jää turvallisuudesta huolehtiminen ja ovien avaaminen.
Lisäksi junien energian käyttöä voidaan optimoida niin, että kaikki junat eivät kiihdytä yhtä aikaa, joten sähköradan kapasiteetti riittää suuremmalle samanaikaiselle junamäärälle ilman uusia sähkönsyöttöasemia. Merkittävimpien hyötyjen lopullinen käyttöön saaminen edellyttää toimenpiteitä Väyläviraston infran lisäksi liikkuvassa kalustossa sekä Fintraffic Raiteen liikenteenohjauksessa.
Kari Wihlman
pääjohtaja
Lue myös
Tekoäly ei korjaa kuoppaa tiessä, mutta auttaa kunnossapidon suunnittelussa
Inframallien avulla kohti parempaa tiedonkulkua ja tuottavuutta