Inframallintamisen (tai kansainvälisesti tunnetummin InfraBIM:n) idea on, että vakioitu ja digitaalinen väylätieto liikkuu sovitusti ja mahdollisimman automaattisesti suunnittelusta rakentamisen kautta omaisuudenhallintaan ja kunnossapitoon eli läpi väylän elinkaaren. Tietoa voidaan tarkastella kolmiulotteisena suunnittelupöydällä, kaivinkoneen ohjaamossa koneohjauksessa tai vaikkapa huoltotöissä maastossa tarkistuslistan muodossa.
Yhteensovitettua, jatkuvaa ja visuaalista tietoa
“Mallintamalla kohde suunnitellaan ja ratkaisut mietitään joka kohdasta. Perinteisillä piirustuksilla suunnitelman pystyy esittämään tarkasti ainoastaan piirustuksissa esitetyistä kohdista ja kuvakulmista. Inframallien avulla kohdetta pystyy tarkastelemaan ja tutkimaan mistä kohtaa tahansa”, kertoo inframallintamisen asiantuntija Annemari Kaaranka.
”Lisäksi inframallit helpottavat suunnitelmien yhteensovitusta eri tekniikkalajien ja olemassa olevien rakenteiden kesken. Mahdolliset ongelmakohdat havaitaan helpommin ja voidaan ratkaista jo suunnitteluvaiheessa ja työmaa saa käyttöönsä laadukkaammat suunnitelmat.”
Inframallinnus muuttaa rakentamisen arkea
Rakentamisvaiheessa inframalleja hyödynnetään laajasti työmaalla rakenteiden toteutuksesta toteuman seurantaan. ”Esimerkiksi kaivinkoneen kuljettaja näkee koneohjausjärjestelmän ruudulta suoraan, missä kohtaa kauha liikkuu suunniteltuun ja tavoiteltavaan tasoon nähden. Silmämääräistä arviointia tai mittakeppejä ei tarvita, ja laatu on mahdollista saavuttaa, olivat valaistus- tai sääolosuhteet millaiset hyvänsä”, kuvailee inframallintamisen kehittämispäällikkö Marion Schenkwein.
”Projektipäällikkö puolestaan näkee työn toteumat ja mahdolliset poikkeamat suunnitellusta. Näin mahdolliset korjaukset voidaan tehdä välittömästi, jolloin se on myös helpointa ja edullisinta.”
Säästöjä ja sujuvuutta
Säästöjä hankkeille syntyy pienistä puroista, kuten optimoiduista massojen siirroista, materiaalien käytöstä, pienemmistä päästöistä tai kalliiden virheiden välttämisestä. ”Kansalaiset puolestaan hyötyvät siitä, että rakennettavan väylän liikenteelle ottoa voidaan aikaistaa, tai että liikennekatko rataverkolla saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti”, Schenkwein jatkaa.
Kaarangan ja Schenkweinin mukaan inframalleissa piilee suuri potentiaali siihen, että väyläkohteiden ominaisuustiedot saadaan hankkeilta vakiomuotoisena tehokkaasti ja laadukkaasti omaisuudenhallinnan järjestelmiin. ”Kunnossapito puolestaan hyödyntää töissään omaisuudenhallinnasta saatavia tietoja ja päivittää niitä maastossa tehtyjen toimenpiteiden mukaisesti. Mitä helpompaa ja automatisoidumpaa tietojen päivitys on, sitä varmemmin tiedot ovat oikein ja myös päätöksenteon tueksi väylistä on saatavilla laadukasta ja kattavaa dataa.”
Inframallinnus on otettu hyvin vastaan projekteissa ja palveluntuottajakentässä. Väyläviraston asiantuntijat puolestaan vievät kehitystä eteenpäin – mikä pitää heidän innostuksensa korkealla?
”Inframallintamisessa ja vakioidussa tiedonhallinnassa on vielä paljon potentiaalia ja on palkitsevaa kehittää asioita siihen suuntaan, että ne helpottavat hankkeiden arkea”, kiteyttää Kaaranka. Schenkwein jatkaa: ”Teknologiassa on tehty iso loikka, ja nyt voidaan lunastaa niitä odotuksia, joita inframallinnukseen kohdistuu.”
Case Korpilahti: Havainnollisempaa kansalaisvuorovaikutusta tietomallista
Kuva: Esimerkkikuva Korpilahden liikennepaikan esittelymallista.
Korpilahden liikennepaikan ratasuunnittelun yhteydessä inframallinnusta kokeiltiin kansalaisvuorovaikutuksessa uudella tavalla: ”Perinteisten suunnitelmadokumenttien lisäksi kohteeseen suunnitellut muutokset esitettiin kolmiulotteisina näkyminä, joihin asukkaat saattoivat itsenäisesti tutustua. Valokuvamaisen fotogrammetria-aineiston päälle tuotiin suunnitelmamallit , joten ratkaisujen vaikutukset, kuten esimerkiksi meluvallit ja tiejärjestelyt havainnollistuvat paremmin”, kertoo projekti-insinööri Mirva Salo.
Tyypillisesti suunnitelma-aineisto on runsasta ja melko teknistä. Kansalaisille suunnatusta esittelyaineistossa suunnitelmaratkaisut ovat yhdessä paikassa, eikä eri dokumentteja tarvitse tarkastella rinnakkain. ”Poimimme tärkeimmät kohteet tarkempaan esittelyyn ja niille lisättiin lyhyet kuvaukset. Kun nähtävillä oleva aineisto on havainnollista ja selkeää, kansalaisten on helpompi nostaa omia huomioitaan esiin. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet paranevat, muistutuksista tulee laadukkaampia ja näin saadaan myös projektiin sujuvuutta”, Salo sanoo.
Kokeilu oli varsin myönteinen ja saa varmasti jatkoa. Käyttäjätestauksia jatketaan ja palautteen perusteella sisältöjä kehitetään edelleen. Tutustu esittelymalliin.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Uusi teknologia palvelee väylien käyttäjiä
Tekoäly ei korjaa kuoppaa tiessä, mutta auttaa kunnossapidon suunnittelussa