Toimivat, sujuvat ja turvalliset liikenneyhteydet ovat edellytys sille, että yritykset investoivat ja ihmiset liikkuvat. Lisäksi liikenneinfra on yhä kiinteämpi osa kokonaisturvallisuutta, ja sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen suunnatut panostukset heijastavat muuttunutta geopoliittista tilannetta. Kun liikenneyhteyksiä kehitetään vastaamaan myös NATOn ja EU:n tarpeita, Suomi asemoi itsensä osaksi laajempaa pohjoiseurooppalaista turvallisuusverkkoa. Tässä kokonaisuudessa yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa ja rajat ylittävät yhteydet nousevat keskiöön. Onkin ilahduttavaa, että kehysriihen päätöksillä käynnistetään 112 miljoonalla eurolla sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita eri puolilla Suomea.
Perusväylänpidon rahoitus on turvattava
Sen sijaan perusväylänpidon rahoituksen vuosittain kasvava leikkaus 30 miljoonasta eurosta aina 38,5 miljoonaan euroon on hyvin huolestuttava. Maamme elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämiselle ja kehittämiselle on keskeistä huolehtia olemassa olevan infran kunnosta. Kustannustason nousu, väylien ikääntyminen, kasvaneet raskaan liikenteen mitat ja massat, ilmaston muutoksen vaikutus sääoloihin sekä elinkeinoelämän ja kansalaisten odotukset ja tarpeet väylien palvelutasosta ovat lisänneet väyläverkon kunnossapitokustannuksia.
Valtion väyläverkon korjausvelka on tällä hetkellä jo yhteensä 4,3 miljardia euroa, josta tieverkolla noin 2,7 miljardia ja rataverkolla noin 1,6 miljardia. Vesiväylien tilanne on onneksi helpompi, eikä merkittävää korjausvelkaa ole.
Perusväylänpidon rahoitustason lasku tarkoittaa mm. sitä, että tie- ja rataverkon korjausvelka kasvaa, huonokuntoisten vähäliikenteisten teiden määrä kasvaa eikä tasoristeysturvallisuus parane. Tulevaisuudessa on entistä tiukemmin priorisoitava ne väylät, jotka pystytään pitämään hyvässä tai edes riittävässä kunnossa.
Lähtökohtaisesti ensin varmistetaan vilkasliikenteisimmän verkon kunnon säilyminen ja vasta sen jälkeen voidaan ehkäistä vähäliikenteisempien, huonokuntoisten teiden ja ratojen määrän kasvua. Rahoituksen niukkuudesta johtuen vähäliikenteisillä tieosuuksilla huonokuntoisten teiden määrä on noussut tasaisesti kymmenen vuotta ja tällä hetkellä maassamme on noin 41 000 kilometriä tiestöä, jota ei ole mahdollista pitää riittävän hyvässä kunnossa. Huonokuntoisia teitä on kaikkialla Suomessa.
Suomalainen jäänmurto-osaaminen keskiössä
Väylävirasto on tehnyt päätöksen tarjoajien valinnasta uuden jäänmurtajan hankinnassa. Alustava tarjouspyyntömateriaali on lähetetty osallistumishakemuksen jättäneille Helsingin telakalle (Helsinki Shipyard) ja Rauman telakalle (Rauma Marine Constructions). Valitut tarjoajat etenevät neuvottelumenettelyn seuraavaan vaiheeseen.
Tavoitteena on tehdä hankintapäätös syyskuussa 2026. Rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2027, ja uuden jäänmurtajan tavoitteellinen valmistumisaika on syksy 2029.
Uusi jäänmurtajamme on osa jäänmurtokaluston uudistamista ja talvimerenkulun pitkäjänteistä turvaamista. Toimintavarma ja riittävä jäänmurtokapasiteetti on elintärkeä Suomen ulkomaankaupalle, huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle.
Suomalainen talvimerenkulku perustuu pitkäjänteiseen osaamiseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön viranomaisten ja muiden sidosryhmien kesken. On tärkeää, että saamme murtajahankkeen etenemään suunnitellusti ja käyttöömme uuden, laadukkaan jäänmurtajan, joka palvelee Suomea pitkälle tulevaisuuteen.
Erityisen tyytyväinen olen siihen, että suomalainen jäänmurtaja on suunniteltu Suomessa ja tullaan myös rakentamaan Suomessa. On tärkeää, että jäänmurtajien rakentamisen välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset sekä muut hyödyt jäävät kotimaahan.
Kari Wihlman
pääjohtaja
Lue myös
Miksi rautateillä yksi muutos vaikuttaa kaikkeen?
Väyläviraston teknisten ja turvallisuusohjeiden ohjeluettelo uudistuu käyttäjäystävällisemmäksi