Rautatiejärjestelmä on suljettu ympäristö, johon ulkopuolelta ei ole pääsyä. Virheiden toleranssi on käytännössä nolla, ja järjestelmän on kyettävä ne ennakoimaan. Liikenne tapahtuu ennalta määrätyllä radalla, mikä tekee kapasiteetista ennustettavaa, mutta joustavuudesta vähäistä. Jäykkyys näkyy myös häiriötilanteessa: kaluston, turvalaitteiden, raiteiden ja sähköradan on kaikkien pelattava yhteen tai mikään ei toimi.
”Tehdaslogiikassa tämä vastaa turvallisuuskriittistä prosessiteollisuutta, jossa putkien paikalla ovat raiteet ja putkissa liikkuvat nesteiden tilalla junat. Vaiheet taas vertautuvat venttiileihin – ja koko systeemiä ohjaa prosessiautomaatio. Jos esimerkiksi yksi venttiili toimii väärin, pitää järjestelmä pysäyttää, ettei prosessi tuota vääränlaista lopputulosta tai aiheuta vaaratilannetta”, vertaa osastonjohtaja Esa Sirkiä.
Rautateiden erityispiirteiden takia rautatieliikenne on vahvasti säädeltyä ihan EU-tasolta lähtien sekä riippuvainen yhteisistä standardeista. Yksi muutos vaikuttaa väistämättä kaikkeen.
Ja millaisia muutoksia on tiedossa?
Lähitulevaisuuden suurin muutos rautatieliikenteessä on junien kulunvalvonnan peruskorjaus ja modernisointi. Kulunvalvonta on matkustajille näkymätön osa liikennettä, mutta se varmistaa liikenteen turvallisuuden ja mahdollistaa nykyiset nopeudet. ”Käytännössä kulunvalvonta on koko rautatieliikenteen selkäranka, ilman sitä junien maksiminopeus olisi 80 km/h. Samalla turvallisuus siirtyisi puhtaasti inhimillisen havainnoinnin varaan. Tehdasvertauksessa vastaava tilanne olisi, että automaatiosta luovuttaisiin ja siirryttäisiin manuaaliohjaukseen”, Sirkiä kuvaa.
Nykyinen tekniikka on vanhenemassa ja vaatii uudistuksen. Työ on jo käynnissä: ensimmäisenä käyttöön otetaan rataosuus Tampere–Pori/Rauma vuonna 2029, ja koko Suomen rataverkon on tarkoitus olla uuden kulunvalvonnan piirissä vuoteen 2040 mennessä. Oikein ajoitettu uudistustyö mahdollistaa järkevän hankintatahdin, kohtuullisen kustannustason ja sen, että osaajia riittää koko hankkeen ajaksi. Näin varmistetaan myös laadukas lopputulos.
Suomeen toteutettava junien kulunvalvonta pohjautuu radioverkkoon, mikä tarkoittaa sitä, että fyysisten turvalaitteiden määrä rataverkolla vähenee. Viestintä junalaitteiston ja radan kulunvalvonnan välillä on jatkuvaa ja käydään siis radioverkossa.
Rautateiden erityispiirteiden takia ei voida ajautua tilanteeseen, jossa yksi osa-alue kompuroi. Koko rataverkon kattava, yhtenäinen kulunvalvonta ja turvalaitteet, vahva osaamistaso, laitteiden saatavuus ja kaluston ja radan yhteentoimivuus ovat keskeisessä roolissa, kun palvelutasoa halutaan nostaa.
Lisää kapasiteettia ilman metriäkään uutta rataa
Välttämättömästä korjausinvestoinnista halutaan saada maksimaalinen hyöty irti. ”Junat eivät voi ohittaa, vaihtaa kaistaa tai kiihdyttää kuljettajan harkinnan mukaan. Tästä syystä rautateiden kapasiteetti ei synny vain raiteista, vaan siitä, miten koko järjestelmä toimii yhdessä. Vastaavasti tehtaan kapasiteetti ei ole se halli tai putkisto, vaan kuinka lopputuotetta saadaan ulos myyntipakkauksiin”, Esa Sirkiä sanoo.
Radioverkkopohjainen kulunvalvonta mahdollistaa tiheämmän vuorovälin junille, jolloin nykyisestä rataverkosta saadaan irti lisää kapasiteettia usealla rataosalla. Kapasiteettihyödyt ovat suurimmat sellaisessa liikenneympäristössä, jossa junaliikenne on rakenteeltaan mahdollisimman yhtenäistä. Kun samalla raiteella liikennöivät samantyyppiset junat samankaltaisilla nopeuksilla, voidaan junien vuoroväliä ruuhka-aikoina tihentää. Hyvänä esimerkkinä toimii pääkaupunkiseudun lähiliikennealue.
Fyysisten turvalaitteiden poistuessa raideliikenteen häiriöherkkyys vähenee. Tämä tarkoittaa matkustajille täsmällisempää ja ennakoitavampaa liikkumista. Turvalaitteista johtuvat häiriöt saadaan myös rajattua pienemmälle alueelle ja korjattua nopeammin. Lisäksi uudistuksen myötä mahdollistuu automaattinen junien operointi, jolla voidaan säästää energiaa ja edelleen parantaa junien täsmällisyyttä.
Hyötyjen maksimoinnin edellytykset piilevät yhtenäisyydessä ja yhteentoimivuudessa. Tästä syystä pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus ovat keskeisiä, jotta kaikki rautatietoimijat voivat varautua muutokseen.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Uusia väylähankkeita käyntiin – perusväylänpidon rahoitus heikkenee
Väyläviraston teknisten ja turvallisuusohjeiden ohjeluettelo uudistuu käyttäjäystävällisemmäksi