Joku saattaa olla bongannut radan varsilla makaavia ylimääräisiä kiskoja, mutta niiden tarkoitus voi jäädä epäselväksi. Kyse on ennen rakennus- tai kiskonvaihtotöiden aloitusta valmiiksi paikalle tuoduista kiskoista, joiden toimitusta maastoon radan varteen kutsutaan kiskonjaoksi.
Kiskonjakoa voidaan tehdä erillisellä siihen tarkoitetulla laitteistolla, ja tässä jutussa esitelläänkin kiskonjako Roope-vaunustosta. On myös muita tapoja jakaa kiskot maastoon – usein kiskot toimitetaan kiskonkuljetukseen varustelluilla yleisavovaunustoilla liikennepaikalle, josta urakoitsija käy ne noutamassa ja jakamassa työmaalle.
Lyhyempiä, 25 metrin mittaisia kiskonpätkiä voidaan kuljettaa perille myös autolla, jossa on usein mukana nosturi kiskojen lastaamista ja purkamista varten.
Ratakiskon elinkaari on pitkä
Teräksisen ratakiskon elinkaari on pitkä, ja satavuotiaskin kisko on varsin tavallinen näky rataverkolla.
Ratakisko on hyvä esimerkki materiaalien kierrätyksestä, sillä uudet kiskot palvelevat useimmiten ensin vilkkaammilla rataosilla muutaman vuosikymmenen, minkä jälkeen ne siirtyvät vähäliikenteisemmille osuuksille ja lopulta seisontaraiteille. Kun kiskonpätkä poistuu lopulta käytöstä, on sen metalli vielä hyvää kierrätettävää.
Jutun pääkuvassa ylhäällä kiskojen kuljetusvaunu ylittämässä siltaa Jyväskylä-Vaajakoski välisellä osuudella, näkymä Jyväsjärvelle. Alla kuvasarja kiskojen koko matkasta Suomen päässä.
Artikkelin kuvat: Väylävirasto, Oy Saimaa Terminals Ab, NRC Group Finland Oy, Nosto ja Kuljetus S. Lehtinen Oy ja Vossloh Rail Services Finland Oy.