MEERI kerää kullanarvoista ratadataa lähes ympäri vuoden

Julkaistu 14.6.2023

Vuonna 2021 operatiivisen toimintansa aloittanut radantarkastusvaunu MEERI ajaa valtion rataverkkoa vuosittain yli 20 000 kilometrin verran. MEERI kerää huiman määrän monipuolista mittaustietoa, jonka avulla rataverkon kuntoa ja turvallisuutta seurataan. Kesä on radantarkastusvaunun sesonkiaikaa.

Radantarkastusvaunu MEERI Helsingin päärautatieasemalla. MEERIn kotitalli on Hyvinkäällä. Punainen väri on Väyläviraston entisen rautatieliikennejohtajan, tänä vuonna eläköityneen Markku Nummelinin valitsema.

Jotta junaliikenne saadaan pidettyä normaalivauhdissa ja matkustajaliikenne sujuvana, tarvitaan jatkuvaa rataverkon kunnossapitoa. Jotta kunnossapito toimisi mahdollisimman ennakoivasti ja tehokkaasti, tarvitaan paljon erilaista dataa rataverkon tilasta ja kunnosta. Tähän tarpeeseen vastaa osaltaan radantarkastusvaunu MEERI, joka kiertää Suomen rataverkkoa lähes ympäri vuoden.

”MEERIn mittausten ja raporttien avulla huomataan mahdolliset radalla olevat poikkeamat hyvissä ajoin ennen kuin niistä tulee suurempia ongelmia”, tiivistää MEERIä operoivan ja omistavan MERMECin Pohjoismaiden ja Baltian aluejohtaja Matti Levomäki.

”Koneellisen radantarkastuksen merkittävin tehtävä on varmistaa, että rataverkko on turvallisesti liikennöitävissä ja raide on geometrisesti oikeassa asemassaan. Lisäksi nykyinen palvelu tuottaa paljon muutakin tarkastustietoa ratainfrasta, muun muassa sähkörataan liittyen”, selvittää ratojen kunnossapito-osaston johtaja Jukka P. Valjakka Väylävirastosta.

Kilometrejä eniten kesällä – joskus myös yöaikaan

MEERI ajaa valtion noin 6 000 kilometrin rataverkon kokonaan läpi kahdesti vuodessa, ja lisäksi nopeasti liikennöitävät pääradat ajetaan erikseen läpi neljä kertaa. Tämän lisäksi mitataan sivuraiteita. Kyydissä on vähintään neljä, useimmiten viidestä kuuteen ammattilaista. Tilaajalle eli Väylävirastolle ja sen rataisännöitsijöille sekä kunnossapitourakoitsijoiden edustajille on varattu yhteensä neljä paikkaa.

”Kilometrejä kertyy eniten kesäkaudella. MEERIn mahduttaminen vilkkaalle rataverkolle vaatii toisinaan tarkkaa suunnittelua, ja joskus ainoa vaihtoehto on lähteä ajoon jopa yöllä. Ainoa pidempi seisokki on joulun tienoilla, kun MEERI pitää mittauksista kuukauden verran taukoa”, Levomäki sanoo.

*MEERIä operoivan ja omistavan MERMECin Pohjoismaiden ja Baltian aluejohtaja Matti Levomäki esittelee reaaliaikaisia mittaustuloksia.*

Tietoa rautateillä olevista epäkohdista saadaan radantarkastusvaunun lisäksi myös muita reittejä pitkin, ja rataa tarkastetaan säännöllisesti monella tapaa. Yksinkertaisimmillaan tieto tulee veturinkuljettajalta, joka on ajonsa aikana huomannut esimerkiksi raiteiden epätasaisuuden. Myös jalan liikkuvia tarkastuspartioita käytetään.

Tieto kulkee nopeasti kunnossapitäjälle

Radan geometrian kunnosta pääsee kuitenkin riittävällä tasolla selville ainoastaan radantarkastusvaunun avulla. MEERIn raidegeometrian mittausraportti on Väyläviraston ja kunnossapitourakoitsijoiden käytettävissä hyvin pian sen jälkeen, kun vaunu on ajanut esimerkiksi Helsingistä Kirkkonummelle. Mittaustiedoissa on mukana tarkat paikkatiedot, jolloin mahdolliset toimenpiteet voidaan kohdistaa nopeasti.

”Kunnossapitourakoitsijoiden edustajat ovat säännöllisesti myös kyydissä. Tällöin kunnossapito voi saada alustavan tiedon mahdollisesta korjaustarpeesta jo ennen varsinaista raporttia”, Levomäki kertoo.

Rautateillä esiintyviä vaurioita ovat esimerkiksi päällysrakenteena olevan sepelin hienontuminen, kiskojen kuluminen tai vaihteiden ikääntymiseen liittyvät ongelmat. MEERIn mittaustietojen avulla saadaan hallitusti selville radan kuntotiedot, esimerkiksi kiskonvaihtojen tai tukemisen tarve.

MERMECin Italiasta maksimissaan kahdeksi viikoksi kerrallaan lähetetyt ammattilaiset operoivat paitsi MEERIä, myös sen varusteluun luonnollisesti kuuluvaa espressokeitintä. Italian päässä MEERIn projektipäällikkönä toimii Ilaria Girolami.

Mitä kaikkea MEERI mittaa?

Levomäki kertoo MEERIstä mielenkiintoisen anekdootin: MERMEC on sekä suunnitellut että rakentanut sen pääosin itse, vieläpä Italiassa sijaitsevan pääkonttorin alakerrassa. Yksittäisiä komponentteja on sentään hankittu muualta.

Mittausdataa kertyy valtavasti, ja mitatut rataosat myös kuvataan. Tulosten tarkastelusovelluksessa voi mittaustulosten kanssa katsoa myös kuvia samalta kohdalta, jolloin mahdollisten epäkohtien havainnointi ja korjaus helpottuu.

Mittaustoiminta ja raportit ovat tarkkaan säädeltyjä. MEERI mittaa raidegeometrian osalta esimerkiksi kiskoprofiilia, raideleveyttä, kallistusta ja korkeuspoikkeamaa. Geometrian lisäksi mitataan muun muassa kiihtyvyyksiä, ajojohtimien paksuutta ja ajolankojen kuntoa. Datan päälle siis kertyy vielä videokuvamateriaali.

”Radantarkastusvaunun tulosten perusteella voidaan rataverkolla tehdä paitsi nopeita korjaustoimenpiteitä, mutta myös pidemmän aikavälin suunnittelua esimerkiksi tukemistöihin liittyen”, Valjakka sanoo.

14 erilaista mittausjärjestelmää

MEERIn yhdessä vaunussa on sen kokoon nähden enemmän mittalaitteita kuin missään muualla maailmassa. Kesäaikaan siinä toimii samanaikaisesti peräti 14 erilaista mittalaitejärjestelmää.

”MEERI on siis pakattu täyteen. Se on parasta mitä löytyy, vaikka tietysti aina pyritään kehittämään toimintaa edelleen”, Levomäki toteaa.

”Olemme ylpeitä MEERIn toiminnasta. Projekti on suurin yksittäinen osa palveluliiketoimintaamme, vaikka operoimme noin 70 maassa ympäri maailman. Suomen ilmasto oli tietysti mielenkiintoinen haaste MEERIlle, koska teillä on siellä noin 25 erilaista lumityyppiä”, naurahtaa MERMECin Asset Management Director Romina Riccardo etäyhteydellä
Italiasta.

Radanmittaustekniikan Suomessa nykyaikaan tuoneen MEERIn suunniteltu käyttöikä on vähintään 20 vuotta, mutta muun muassa mittalaitteita uusimalla huomattavasti pidempikin.