Turvalaiterakennuttajan työ liittyy erilaisiin järjestelmiin, joiden varassa junaliikenteen turvallisuus lepää. Joni Mäkelän vastuulla on hankkeen turvalaitemuutosten suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen sekä niiden aikataulutus ja toteutusjärjestyksen suunnittelu.
“Turvalaitteet ovat radan turvallisuuden perusta. Niihin kuuluvat esimerkiksi opastimet eli rautateiden liikennevalot, jotka näyttävät, milloin juna voi lähteä liikkeelle ja milloin pysähtyä. Lisäksi turvalaitteisiin kuuluvat järjestelmät, joilla valvotaan raiteiden vapaanaoloa eli varmistetaan, ettei samalla raiteella kulje kahta junaa yhtä aikaa”, avaa Mäkelä.
Kun rataa rakennetaan tai muutetaan, myös turvalaitteita on mukautettava. Muutokset tehdään vaiheittain, jotta junaliikenne pysyy toiminnassa ja turvallisena läpi hankkeen, ja rakennustöitä voidaan tehdä vaarantamatta liikenneturvallisuutta.
16 vuotta turvalaitteiden parissa
Mäkelä on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Turvalaitealalle hän päätyi hieman sattumalta vuonna 2009.
“Valmistumisen jälkeen katsastelin vaihtoehtoja ja tuttavani oli töissä turvalaiterakennuttajana pienessä konsulttifirmassa Seinäjoella. Päädyin itsekin kokeilemaan, millainen on rautateiden maailma, vaikka en tiennyt niistä silloin vielä mitään. Ja tässä sitä ollaan 16 vuotta myöhemmin. Enkä usko, että näitä töitä tulee vaihdettua ennen eläkepäiviä”, Mäkelä naurahtaa.
Arkos Oy:ssä Mäkelä on ollut vajaat kaksi vuotta, mutta ala on tullut tutuksi useiden konsulttifirmojen kautta.
Tyypillistä työpäivää ei ole
Kupittaa–Turku-ratahankkeen lisäksi Mäkelä on mukana muissakin projekteissa, kuten Helsinki–Riihimäki-ratahankeessa sekä Turun satamaradan siirrossa.
“Työ on aika lailla samanlaista hankkeesta toiseen. Ainoa mikä vaihtuu, on maantieteellinen sijainti. Turvalaitteet toimivat - ja niiden kuuluukin toimia - samalla tavalla ja samojen määräysten ja ohjeiden mukaan urakasta ja hankkeesta riippumatta”, Mäkelä toteaa.
Toisaalta tyypillistä työpäivää ei Mäkelällä juuri ole. Päivät voivat täyttyä kokouksista, työmaakierroksista, järjestelmien ennakkotesteistä tai käyttöönottotarkastuksista. Myös matkustaminen on osa turvalaiterakennuttajan työkuvaa: toisinaan projektit vaativat toimistopäiviä ja toisinaan kenttätöitä maailmalla.
Päivien vaihtelevuuden lisäksi Mäkelän mukaan parasta työssä on turvalaitealan ammattitaitoinen porukka. Myös työn konkreettiset tulokset motivoivat.
“On hienoa nähdä, kun asiat siirtyvät suunnittelupöydältä oikeiksi ja valmiiksi muutoksiksi rataverkolla. Yksi iso onnistuminen tässä hankkeessa oli kaksoisraiteen rakentaminen, joka saatiin hienosti isolla porukalla yhdessä maaliin tiukasta aikataulusta huolimatta.”
Työssä vaaditaan ennen kaikkea tarkkuutta, järjestelmällisyyttä ja organisointikykyä.
“Olen luonteeltani aika tarkka, ehkä joskus liiankin tarkka. Mutta kun asiat valmistellaan etukäteen viimeisen päälle, ne on helppo toteuttaa.”
Vapaa-ajan remonttiprojektit rentouttavat
Työn vastapainona Mäkelä viihtyy kodin remonttien parissa.
“Aina on jokin projekti meneillään pihapiirissä tai kotona ja jotain pitää rakentaa lisää tai vähintäänkin korjata. Valmista ei tule koskaan, kun aina löytyy jotain nikkaroitavaa. Mieli rentoutuu hyvin, kun jotakin vähän naputtelee, ja pienikin puuha riittää, kunhan käsillä on jotain tekemistä.”
Seuraa hanketta:
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke
Kupittaa–Turku-ratahankkeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2026. Hanke on saanut tukea Euroopan unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen.