Isoissa hankkeissa turvallisuus ei synny itsestään, vaan se vaatii systemaattista suunnittelua, jatkuvaa seurantaa ja kaikkien osapuolten sitoutumista. Kupittaa–Turku-ratahankkeessa turvallisuutta haastavat erityisesti useiden urakoiden yhteensovittaminen sekä erityisvaatimukset, joita radan varrella työskentely aiheuttaa.
Kaupunkiympäristössä työmaan turvallisuus vaikuttaa paitsi työntekijöihin myös kaupunkilaisiin. Tässä artikkelissa käsittelemme kolmea keskeistä turvallisuustekijää, jotka ovat olleet ratkaisevia hankkeen onnistumiselle.
1. Suuri hanke vaatii tehokasta yhteensovittamista
Hankkeen laajuus ja monipuolisuus ovat tuoneet erityisiä haasteita turvallisuuden hallintaan. Hankkeella on ollut käynnissä yhtä aikaa jopa kahdeksan pääurakkaa ja lukuisia aliurakoita. Parhaimmillaan hankkeessa on työskennellyt yli 2 000 työntekijää.
"Kun työmaalla on suuri määrä toimijoita ja useita urakoiden rajapintoja, tiedonkulku ja yhteistyö ovat avainasemassa turvallisuuden varmistamisessa”, kertoo hankkeen turvallisuuskoordinaattori Teemu Koskinen Rejlers Finland Oy:ltä.
Hankkeessa turvallisuuden seurantaa ja siihen liittyviä asioita käsitellään aktiivisesti joka viikko rakennuttajan ja urakoitsijan yhteisissä kokouksissa. Lisäksi työmailla valvotaan turvallisuutta päivittäin. Turvallisuuden ja yleisen järjestyksen tasoa seurataan myös viikoittaisilla MVR-mittauksilla (maa- ja vesirakennustyömaiden turvallisuustason arviointimenetelmä). Näin mahdollisiin puutteisiin tai laiminlyönteihin voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti.
Tärkeä käytäntö on myös pitää vastuunsiirtopalavereja aina, kun työmaan päätoteuttaja vaihtuu. Näissä palavereissa varmistetaan, että turvallisuuteen ja riskeihin liittyvä tieto siirtyy sujuvasti eteenpäin.
2. Junaliikenne asettaa erityisiä vaatimuksia
Hankkeen yksi erityispiirre on se, että rakennustöiden rinnalla kulkee paljon raideliikennettä. Tämä tuo mukanaan omat turvallisuusvaatimuksensa niin aikataulutuksen kuin työmaan toiminnan kannalta.
“Työmaalla, jossa urakoitsijoiden oman kaluston lisäksi kulkee normaalia raideliikennettä, on kiinnitettävä erityistä huomiota työmaalla liikkumiseen. Ympäristön jatkuva havainnointi on erityisen tärkeää”, Koskinen korostaa.
Rakentamisen aikana työvaiheet on sovitettu tarkasti junaliikenteen aikatauluihin, jotta vaaratilanteet voidaan välttää. Työmaan käytännöt on suunniteltu siten, että sekä työntekijät että sivulliset pysyvät turvassa.
3. Turvallisuus on kaikkien vastuulla
Työturvallisuus ei ole vain työnjohdon tai valvojien vastuulla, vaan jokaisen työntekijän velvollisuus on tehtävästä riippumatta huolehtia sekä omasta että muiden turvallisuudesta. Työmaan kulttuuriin kuuluu, että kaikki voivat tehdä havaintoja ja puuttua epäkohtiin.
“Turvallisuus ei ole vain sääntöjen ja ohjeiden noudattamista, vaan se on osa jokaisen päivittäistä työtä. Työmaalla huolehditaan niin itsestä kuin myös kavereista. Tämä asenne sekä systemaattinen seuranta varmistavat, että hanke etenee turvallisesti ja tehokkaasti”, Koskinen toteaa.
Työmaalla havaittuihin turvallisuuspuutteisiin tai -poikkeamiin pitää reagoida välittömästi. Mikäli puutetta ei voi turvallisesti korjata itse, siitä ilmoitetaan työnjohdolle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Jokaisella urakoitsijalla on oma turvallisuusvastaavansa, jonka tehtäviin kuuluvat uusien työntekijöiden perehdyttäminen sekä turvallisen työskentelyn ja havainnoinnin edistäminen työmaalla.
Turvallisuus näkyy myös kaupunkilaisille
Vaikka suurin osa turvallisuustoimenpiteistä keskittyy työmaan sisälle, myös ulkopuoliset voivat havaita niiden vaikutukset. Työmaa-alueet on aidattu ja merkitty huolellisesti, vaaranpaikat suojattu asianmukaisesti ja työntekijät käyttävät aina vaadittuja suojavarusteita.
Tavoitteena on, että työmaat ovat turvallisia niin työntekijöille kuin kaupunkilaisille. Mahdollisista poikkeustilanteista viestitään selkeästi.
Seuraa hanketta:
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke
Kupittaa–Turku-ratahankkeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2026. Hanke on saanut tukea Euroopan unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen.