Suosittua sisältöä

Kuvituskuva hankkeen tunneleista.
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie
Hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne vilkkaasti liikennöidyllä valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla.
Lue lisää
Kuvituskuva, jossa raide läheltä kuvattuna.
Luumäki–Imatra-ratahanke
Luumäki-Imatra-hankkeen tavoitteena on kehittää rataosuuden palvelutasoa parantamalla välityskykyä, toimintavarmuutta ja häiriötilanteiden hallintaa.
Lue lisää
Kuvituskuva Vuosaaren meriväylän ruoppauksesta.
Vuosaaren meriväylä
Hankkeessa Vuosaaren meriväylä ja satama-allas syvennetään laivaliikenteen kuljetusvaatimusten mukaiseksi.
Lue lisää

Ajankohtaista

null Luumäki-Imatra-ratahanke: Mansikkakosken uuden ratasillan rakentaminen

Luumäki-Imatra-ratahanke: Mansikkakosken uuden ratasillan rakentaminen

Julkaistu 18.1.2021

Vuoksen ylle valmistui joulukuussa 2020 upouusi ratasilta. Se korvaa aiemman, vuonna 1933 rakennetun ratasillan. Mansikkakosken uusi ratasilta on yksi Luumäki-Imatra-ratahankkeen korjausvelkakohteena Karjalan radalle toteutetuista kolmesta uudesta sillasta.

Uusi kahden raiteen ratasilta rakennettiin vanhan Mansikkakosken ratasillan pohjoispuolelle. Rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2019. Rakennusurakka saatiin kokonaisuudessaan valmiiksi joulukuussa 2020. Urakkaan kuului, sillan lisäksi, sillanrakennustöistä johtuvien alittavien väylien muutostyöt. Vanha ratasilta ei jää tyhjän pantiksi, vaan Imatran kaupunki avasi sen taas ajoneuvoliikenteen käyttöön joulukuussa 2020.

"Nähtävillä on nyt useamman vuoden työn hieno lopputulos. Työn, joka on sisältänyt muun muassa monia tutkimuksia ja selvityksiä, haastavaa teknistä suunnittelua sekä vaativia toteutusratkaisuja. Haastavan kohteen toteuttamisessa mukana olleille on varmasti tarttunut matkaan paljon tulevaisuudessakin hyödynnettävää tietoutta ja kokemuksia," toteaa Luumäki-Imatra-ratahankkeen projektipäällikkö Joonas Hämäläinen Väylävirastosta.

Valmistuneen Mansikkakosken ratasillan vieressä käynnissä olevassa rakennusurakassa nykyaikaistetaan Imatran aseman laiturialue etenkin esteettömyyden näkökulmasta. Uusi korkeampi laituri helpottaa junaan pääsemistä, lisäksi hissi tulee viemään suoraan kadulta laiturille. Myös porrasyhteys uusitaan.

Uuden sillan on suunnitellut Sitowise. Sillan lasikaiteet mahdollistavat maisemien ihailun junan kyydistä. Suomalaisesta graniitista valmistetut tukien verhoilut kiinnittävät nekin katseen.

Aikajana uuden ratasillan suunnittelusta valmistumiseen

Rakentaminen valmistui aikataulussa

Junaliikenne pääsee uudelle sillalle kesällä 2021, kun rautatieliikenteen edellyttämät ratarakenteet toteutetaan sillan kannelle toisen rakennusurakan yhteydessä ja silta liitetään osaksi Joutseno-Imatra-kaksoisraideosuutta.

Haastatteluhetkellä joulukuun 2020 alussa Mansikkakosken urakka oli lähes kokonaan valmis. 

"Teemme vielä luiskan muotoilua ja viimeistelemme kaiteita, lisäksi jarrusylintereiden suojakotelot pitää asentaa. Sitten kahden vuoden työrupeama on valmis," kertoo työmaainsinööri Kirsi Jantunen NRC Finland Groupista. NRC toimi Mansikkakosken työmaan urakoitsijana.

Kirsi kertoo, että projektiaikataulu on käytetty tehokkaasti hyödyksi. Korona vaikutti rakentamiseen aivan viime metreillä, kun Italiasta tilatut jarrusylinterit pääsivät suunniteltua myöhemmin maahan. Jarrusylinterit vastaanottavat kiihdytys- ja jarrutusvoimia sillan aseman puoleisessa päässä.

Ainutlaatuinen rakennuspaikka Vuoksen yllä

Ison sillan – Mansikkakosken uusi ratasilta on peräti 230 metriä pitkä, joista 150 metriä kulkee veden yllä – rakentaminen on palasteltu useampaan vaativaan vaiheeseen. Sillanrakentaminen on jo itsessään taitolaji, mutta niinkin voimakkaasti virtaavan veden kuin Vuoksen ylle on erityisen haastava rakentaa.

"Sillan rakentamisen ensimmäiset työvaiheet tehtiin työlautalta käsin, esimerkiksi välitukien porapaalutukset tehtiin lautalta. Porapaalutukset pitää saada osumaan tarkasti kohdalleen, joten työlautan asemointi paikoilleen virtausten lomaan oli myös tärkeä saada tismalleen oikein," työmaapäällikkö Antero Pyykkönen NRC:ltä selittää.

Työlautat viedään paikoilleen ja niitä liikutellaan hinaajilla. Kuskeilta vaaditaankin melkoista yhteispeliä, että lautat saadaan haluttuun paikkaan. Yhteensovittamista tarvittiin myös työmaan läheisyydessä toimivien vesivoimalaitosten kanssa, jotta niiden toiminta ja sillan rakentamisen vaiheet saatiin sovitettua toisiinsa.

Kuvassa näkyy, miten vuolas Vuoksen virtaus on sillan alla.

Rakentamisen merkkipaaluja

Kirsi muistelee sillan teräsrakenteiden tunkkausta itärannalta länteen yhtenä mieliinpainuvimmista työvaiheista: 

"Oli hienoa katsoa, miten massiivinen teräsrakenne osui millilleen paikoilleen. Tämä oli todella näyttävä työvaihe," hän kehuu. 

Myös joulukuussa 2019 tehdyn sillan ison kannen (eli veden ylle rakennetun) valu oli merkittävä tapahtuma. Valu kesti noin vuorokauden ja siinä tarvittiin suuri määrä työntekijöitä.

Työmaa jätti jälkensä pinnan ylle ja alle

Iso työmaa kiinnosti paikallisia alusta lähtien. Kirsin ja Anteron mukaan ihmisiä kävi katsomassa töiden etenemistä lähes päivittäin, moni myös ikuistamassa työvaiheita valokuviin. 

"Tiesimme aina jos raksakamera oli mennyt pois päältä, sillä siitä tuli heti sähköpostia," he nauravat.

Työmaa jätti jälkeensä paitsi upean sillan, myös Vuoksen pinnan alla eläville pysyviä rakenteita. Rakennustöiden yhteydessä toteutettiin kummallekin rannalle kutusoraikkoja järvitaimenille. Tavoitteena on parantaa järvitaimenen luontaista viihtymistä ja lisääntymistä Vuoksessa. Soraikot ovat tärkeä väline taimenkantojen elvyttämisessä ja kalojen elinolosuhteiden kehittämiseksi.

Vuoksen länsirannalle sijoitettiin seulanpääkiviä nauhamaisesti rantaviivaan veden pinnan alapuolelle noin nejän metrin leveydeltä sadan metrin matkalle. 

"Itärannalle rakennettiin lyhempi soraikko. Näin muodostetaan taimenelle kutupesiä, johon laskea kutu kehittymään. Soraikko tarjoaa myös kuorituville poikasille sopivia piilopaikkoja. Muikkuja olemme jo nähneet paljon, taimenia odotellaan vielä. Toivottavasti soraikoista on apua," Kirsi kertoo.

Kutusoraikkoon hankittiin yhtensä 500 tonnia seulanpääkiviä, jotka ovat halkaisijaltaan 70–700 millimetriä.

Kuvassa uusi ratasilta, sen takana vanha ratasilta ja niiden takana valtatie 6 silta

Väylävirasto sosiaalisessa mediassa