Hyppää sisältöön

Teiden talvikunnossapidon tietopaketti

Julkaistu 5.11.2020 10.00

 

Väylävirasto ja ELY-keskukset panostavat varsinkin vilkkaiden teiden talvihoitoon.

Viime talvi oli erikoinen. Etelässä lunta ei satanut nimeksikään, mutta pohjoisemmassa Suomessa kinokset rikkoivat ennätyksiä. Millainen tästä talvesta tulee?

”Suomen talvet vaihtelevat, mutta tyypillisesti talveen kuuluu leutoja kelejä, paukkupakkasia ja kaikkea näiden väliltä", sanoo kunnossapidon ohjaus ja kehittäminen -yksikön päällikkö Otto Kärki Väylävirastosta.

Valtion maanteillä kunnossapidosta ovat vastuussa Väylävirasto ja ELY-keskukset. Talvikunnossapidon linjauksista ja yhtenäisyydestä vastaa Väylävirasto. ELY-keskukset kilpailuttavat, solmivat sopimukset ja valvovat urakat.

Tienkäyttäjille ensimmäinen näkyvä toimenpide on aurausviittojen ilmestyminen teiden varsille. Ja kun talvi lopulta tulee, kunnossapito auraa lumia, suolaa tai hiekoittaa teitä sekä tasaa jäisiä tienpintoja. Talvihoidon palvelutaso on riippuvainen siitä, mihin talvihoitoluokkaan tie kuuluu. Laatua on pyritty tehostamaan uudella urakkamallilla.

"Esimerkiksi vuonna 2019 Väylävirasto korotti varsinkin vilkasliikenteisten teiden hoitoluokkia. Saimme siitä heti positiivista palautetta tienkäyttäjiltä", Kärki kertoo.

Parempilaatuista talvihoitoa monille teille

Hoitoluokkien noston myötä monilla teillä laatuvaatimukset kohosivat ja hoidon toimenpideajat tiukentuivat. Muutos liittyi uusiin talvihoidon toimintalinjoihin. Uudet toimintalinjat ovat käytössä kaikilla pääteillä ja koko tiestöllä noin 40 % urakoista. Uudet kiristyneet laatuvaatimukset otetaan käyttöön sitä mukaa, kun sopimukset uusitaan. Lopuissakin urakoissa ne otetaan käyttöön vuosina 2021 - 2023.

Hoitoluokkien nosto ei kuitenkaan tarkoita, että kunnossapidon priorisoinnista voitaisiin luopua. Pääteillä talvihoitoluokat ovat korkeimmat, sillä kaksi kolmannesta kaikesta maantieliikenteestä kulkee näillä teillä. Myös vähäliikenteisempiä teitä pidetään kunnossa, mutta toimenpideajat ovat pidempiä ja laatuvaatimukset matalammat.

"Vähäliikenteisillä teillä esimerkiksi lumimyrskyn aikaan keli voi olla useiden tuntien ajan ongelmallinen, jolloin ajaminen vaatii erityistä varovaisuutta. Lumi saattaa pakkautua harjanteiksi, joita kutsutaan polanteiksi. Kaikkien teiden pitäminen paljaina tai edes täysin tasaisina ei ole ikävä kyllä taloudellisesti mahdollista", sanoo Kärki.

Talvikunnossapidon onnistuminen on paljon myös kiinni tulevan talven keleistä.

"Liukkaudentorjunta on vaikeampaa ja sitä pitää tehdä enemmän, jos keli on nollan pinnassa. Kunnossapidon näkökulmasta rehellinen pakkastalvi voi olla joskus helpompi kuin leuto talvi", Kärki toteaa.

Autoilijoiden kannattaa muistaa talvella varsinkin huonolla kelillä kunnolliset turvavälit, oikea tilannenopeus ja yleinen varovaisuus.

Talvikunnossapidon viisi pointtia

1) Liukkaus torjutaan aina mahdollisuuksien mukaan ennakoiden. Teiden suolaukset tapahtuvat usein ilta- ja yöaikaan ja polannetiestön riittävää kitkaa ylläpidetään pintoja karhentamalla ja hiekoituksilla.

2) Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää.

3) Vilkasliikenteisillä teillä liukkautta torjutaan suolaamalla ja muilla teillä hiekoittamalla tai karhentamalla jäistä tiepintaa.

4) Talvikunnossapidosta voi antaa palautetta. Palautteen antaminen onnistuu esimerkiksi Palauteväylässä: https://palautevayla.fi/aspa

5) Ajokelistä ja talvihoidosta on saatavilla ajankohtaista tietoa Liikennetilanne-palvelussa. Palvelusta löydät mm. kelikamerat ja tiedot, milloin tiellä on tehty talvihoidon toimenpiteitä. Palvelun löydät osoitteesta https://liikennetilanne.tmfg.fi/

Lisätietoa

Kaipaatko seikkaperäisempää tietoa talvihoidosta? Suuntaa Väyläviraston verkkosivuille: https://vayla.fi/kunnossapito/tieverkon-kunnossapito/talvihoito

Yksikön päällikkö Otto Kärki,
kunnossapidon ohjaus ja kehittäminen,
Väylävirasto,
puh. 029 534 3330
[email protected]