Oli vuodenaika mikä tahansa, sää vaikuttaa liikenteeseen.
”Esimerkiksi rautateillä talvella kunnossapitoa vaikeuttavat kova pakkanen, lumikertymät, tuuli ja jäätävät sateet. Kesällä taas rajuilmat ovat riesana”, kertoo yhteyspäällikkö Minna Haikonen Ilmatieteen laitokselta.
Ilmatieteen laitos tuottaa Väylävirastolle räätälöityä palvelua, johon kuuluvat esimerkiksi ennakkohälytykset junaliikennettä vaarantavista sääolosuhteista. Ennakkohälytyksiä annetaan keskimäärin lähes joka viikko jonnekin päin Suomea. Eniten hälytyksiä julkaistaan joulu- ja tammikuussa sekä heinä-elokuussa. Hiljaisinta on keväällä huhti-toukokuussa.
”Ennakkohälytyksiä päivitetään aina tarpeen mukaan, ja ensitieto tilanteesta pyritään lähettämään jo varhaisessa vaiheessa. Kun ennusteet tarkentuvat, ammattimeteorologimme pitävät Väyläviraston ajan tasalla tilanteesta. Samasta sääilmiöstä saatamme lähettää montakin viestiä. Tarvittaessa voimme myös pitää videokokouksia ja kertoa lisätietoa tulevasta säätilanteesta”, Haikonen selventää.
Väylävirastolle palvelu on erittäin hyödyllinen. Ennusteiden avulla on helpompi arvioida esimerkiksi, millaisia kunnossapidon resursseja tarvitsemme lumimyräkän aikana. Lisäksi tietoja voidaan hyödyntää, kun arvioimme sään mahdollisia vaikutuksia rautatieliikenteeseen. Palvelun avulla saamme tehostettua toimintaa haastaviin sääolosuhteisiin varautuessa. Omiin tehtäviin on helpompi keskittyä, kun sääennusteita ei tarvitse kerätä eri lähteistä ja mahdollisia sään vaikutuksia ei tarvitse arvailla.
Jatkossa palvelut muodostuvat yhä enemmän myös koneoppimismenetelmiä hyödyntävistä vaikutusennusteista, jotka yhdistelevät liikennejärjestelmän tuottamaa tietoa sää- ja kelitiedon kanssa. Tällaisin menetelmin voidaan tuottaa ennusteita paitsi sääolosuhteista myös niiden vaikutuksista, esimerkiksi myös maaliikenteen kunnossapidon edellyttämiin päätöksentekotilanteisiin.
”Jos päätöksenteko perustuisi reaaliaikaiseen tilanteeseen, olisimme myöhässä”
Myös maanteillä Väylävirasto tekee yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Saamme muun muassa ennakkovaroitukset vaarallisista säätiloista ja arvioita sään kehittymisestä.
”Nyt kevään edetessä hyödynnämme Ilmatieteen laitoksen tietoja esimerkiksi kesänopeuksiin siirtymisen ajankohdan päättämisessä ja kelirikon ennustamisessa”, sanoo maanteiden hoidon johtava asiantuntija Otto Kärki Väylävirastosta.
Sääennusteita ja tiesääjärjestelmää Väyläviraston ja ELY-keskusten urakoitsijat käyttävät liukkaudentorjunnan ajoittamisessa ja auraustarpeen ennakoinnissa.
”Mitä vilkkaamasta tiestä on kyse, sitä merkittävämpää ennakointi on. Jos päätöksenteko perustuisi reaaliaikaiseen tilanteeseen, olisimme myöhässä”, Kärki toteaa.
Maanteiden kunnossapidossa seurataan varsinkin tienpinnan lämpötilan ja kastepisteen kehitystä. Tiedon perusteella urakoitsijat voivat arvioida esimerkiksi, tarvitaanko tielle suolausta tai hiekoitusta. Yleensä ennakoinnissa onnistutaan hyvin. Haastavimmat olosuhteet liittyvät yleensä nollan molemmin puolin sahaaviin keleihin. Esimerkiksi alijäähtynyt vesi voi tehdä tiestä todella liukkaan.
Miten sää vaikuttaa liikenneväyliin vuosikymmenten päästä?
Väylävirasto saa Ilmatieteen laitokselta ajantasaisen tiedon lisäksi myös tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Koska tulevaisuus on aina epävarmaa, ennusteissa on kerrottu mahdollisista skenaarioista.
”Väylävirastossa meidän pitää katsoa myös tulevaisuuteen. Millaisia talvia on odotettavissa tulevien vuosikymmenten aikana? Ja miten muuttuvat olosuhteet vaikuttavat kunnossapitoon ja kustannuksiin? Muun muassa tällaisia asioita pohdimme”, Kärki kertoo.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Yhteistyössä on voimaa väylillä
Viranomaisyhteistyössä ihmiset ratkaisevat: ”Meillä on yhteinen tahtotila ja tavoite”
Ajantasainen tieto jäätilanteesta varmistaa sujuvat kuljetukset
Merituulivoimahankkeet: talvimerenkulusta huolehditaan yhteistyöllä