Jäänmurtokausi alkaa yleensä marras-joulukuussa ja kestää pitkälle kevääseen. Keskeisenä apuna Väyläviraston valmistautumisessa jäänmurtokauteen on yhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa.
Yhteistyö alkoi systemaattisemmin Ilmatieteen laitoksen ja Väyläviraston edeltäjän, Merenkulkuhallituksen, kanssa 1980-luvulla. Silloin liikennepäällikkö keskusteli päivittäin tilanteesta jääasiantuntijoiden kanssa. Jo aiempina vuosikymmeninä jääasiantuntijoiden on tiedetty antaneen talvikaudella päivittäisiä tilannekatsauksia Merenkulkuhallituksen johdolle.
”Yhteistyö on nykyään hyvin monipuolista, se käsittää talven aikana tiivistä yhteydenpitoa talvimerenkulun operatiivisten toimijoiden eli Väyläviraston merenkulkuyksikön, jäänmurtajien ja varustamojen, luotsien sekä meriliikenteen ohjauksen (Fintrafficin VTS) kanssa sekä etenkin jäätiedon välittämisen eri osapuolille”, kertoo meriliikenteen yhteyspäällikkö Tuomas Niskanen Ilmatieteen laitokselta. Jäänmurtajat voivat olla myös suoraan yhteydessä sääpalveluun.
Ilmatieteen laitoksen toimittamat sää- ja jäätiedot sujuvoittavat talvimerenkulkua ja mahdollistavat kauppalaivojen lyhyemmät odotusajat. Tietoja julkaistaan eri tavoin, joista tärkeimmät ovat julkisesta internetistäkin löytyvä Jäätilanne-palvelu sekä operatiivisten toimijoiden käyttämä IBnet. Järjestelmässä pystyy sää- ja jäätilannetta tarkastelemaan monin tavoin, mukana ovat myös satelliittikuvat, joista jäiden liikettä voidaan tarkkailla. Satelliittikuvien antama hyöty merenkulun suunnittelulle ei ole ihan pieni, sillä jo 2000-luvun alkupuolella sen arvioitiin olevan noin 120 miljoonaa euroa vuodessa.
”Väyläviraston merenkulkuyksiköllä on myös ns. kuuma linja suoraan Ilmatieteen laitoksen sää- ja jääpäivystykseen, tätä kautta saadaan tarvittaessa ajantasaisin ennuste jonkin yksittäisen alueen sää- tai jäätilanteesta”, kertoo merenkulun asiantuntija Tuomas Taivi Väylävirastosta.
Ilmatieteen laitoksen meripalvelut tekee talvisin Itämerestä päivittäin jääkartan. Päälähteenä siinä ovat satelliittikuvat, mutta jään paksuuden näkee parhaiten paikan päällä. Siksi Ilmatieteen laitoksella on apunaan vapaaehtoisia havaitsijoita, jotka pientä palkkiota vastaan käyvät viikoittain kairaamassa ja mittaamassa jään paksuudet. Myös jäänmurtajat lähettävät havaintoja, etenkin kun halutaan tarkempaa tietoa avomeren jäistä. IL on perustanut myös sääasemia, osa Väyläviraston toiveesta ja yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa, joista saadaan tärkeää tietoa tilannekuvan rakentamiseen.
”Jäätilanne voi muuttua Suomen merialueilla nopeasti, siksi usein päivittyvän jäätiedon saaminen on aivan oleellista meriliikenteen turvallisuuden ja toimintakyvyn kannalta, kaikki tähtää Suomen viennin ja tuonnin takaamiseen talviolosuhteissakin”, sanoo merenkulkuyksikön päällikkö Helena Orädd Väylävirastosta.
Lue lisää
Ilmatieteen laitoksen jäätilanne-palvelu
Väyläviraston talvimerenkulkusivut
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Yhteistyössä on voimaa väylillä
Viranomaisyhteistyössä ihmiset ratkaisevat: ”Meillä on yhteinen tahtotila ja tavoite”
Merituulivoimahankkeet: talvimerenkulusta huolehditaan yhteistyöllä
Sääennusteita tarvitaan rautateiden ja maanteiden kunnossapidossa