Merituulivoimahankkeet: talvimerenkulusta huolehditaan yhteistyöllä

Merituulivoimaa tarvitaan esimerkiksi rannikon teollisuuden sähköistämiseen kuten hiilettömän teräksen tuotantoon sekä vedyn tuottamiseen energiavarastoksi ja raaka-aineeksi synteettisille polttoaineille.

Merituulivoimalle onkin paljon kysyntää sekä poliittisesti että kaupallisesti, ja uusiutuvan energian lisääminen on välttämätöntä Suomen päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Positiivisista ilmastovaikutuksistaan huolimatta merituulivoima ei ole kuitenkaan vailla ympäristövaikutuksia.

”Merenpohjaan perustettavat tuulivoimapuistot vaikuttavat meriluontoon, merivirtoihin, tuuliin, lintujen muuttoreitteihin, maisemaan ja merituulivoimarakentamiseen käytettävän alueen muuhun käyttöön. Väyläviraston toimialaan kuuluu merituulivoiman vaikutus merenkulkuun”, kertoo merenkulun asiantuntija Lauri Kuuliala Väylävirastosta.

Kuva: Majakka on murtanut liikkuvaa jääkenttää. Majakan tekemään railoon muodostuu uutta jäätä ja tuulen kääntyessä se voi olla uuden jäävallin alku. Kuva on otettu Arctian jäänmurtajalta.

Merituulivoima ja merenkulku kilpailevat samoista alueista

Mahdollisten merituulipuistojen alueet eivät ole lainkaan merenkulun käytettävissä. Maailmalta on jo kertynyt kokemusta merituulivoimaloiden ja meriliikenteen yhteiselosta, mutta Perä- ja Selkämerelle suunnitteilla olevat merituulivoimapuistot ovat maailman ensimmäisiä, joita suunnitellaan jäätyville merialueille.

”Avovesiaikana kauppalaivat kulkevat pääosin hyvin suoraviivaisesti, mutta tilanne muuttuu huomattavasti haastavammaksi meren jäätyessä. Merituulivoimarakentamisella tulee olemaan vaikutusta sekä merenkulun käytössä olevaan tilaan että jääolosuhteisiin”, Kuuliala sanoo.

Jääpeitteisenä aikana kauppalaivojen reitit poikkeavat avovesikauden reiteistä, kun liikenne ohjataan sinne missä se sujuu helpoiten tai on ylipäätään mahdollista. Rannikon kiintojäävyöhykettä lukuun ottamatta jääkenttä liikkuu tuulen ja virtausten ajamana, jolloin paikalliset jääolot ja liikenteen reititys voivat muuttua nopeastikin.

”Talvimerenkulkujärjestelmän nykyinen suorituskyky jääluokitettuine kauppalaivoineen ja jäänmurtajineen perustuu sille, että liikenne voidaan ohjata kulloinkin paikallisesti helpoimpien jääolojen läpi. Merituulivoima ja merenkulku ikään kuin kilpailevat samoista alueista, koska tuulipuistot vähentäisivät mahdollisia laivareittejä. Tämä voisi heikentää talvimerenkulkujärjestelmän suorituskykyä. Eri toimijoiden intressit ovat kuitenkin yhteensovitettavissa”, Kuuliala toteaa.

Kaikki vaikutukset eivät vielä tiedossa

Vaikka merituulivoimapuistojen vaikutukset jääkenttiin eivät ole vielä tunnettuja, niiden ei oleteta ainakaan helpottavan jääolosuhteita ympärillään. Tuulivoimalat murtavat liikkuvaa jäätä, ja joissakin tuuli- ja jääolosuhteissa laajemmat tuulivoimapuistot voivat myös sitoa jääkenttää ja hidastaa sen liikettä. Rikotun jään tilalle syntyy pakkasella nopeasti uutta jäätä, kun jääkansi ei ole eristeenä sulan veden ja kylmän ilman välissä.

”Jään murtaminen siis lopulta lisää jään kokonaismäärää, ja tuulivoimaloiden tekemät railot ovat uusien jäävallien syntykohtia”, Kuuliala muistuttaa.

Moni saattaa ajatella, että ilmastonmuutos toisi helpotusta merialueiden jääoloihin. Näin ei kuitenkaan ole, sillä ilmastonmuutoksen kannalta kaikkein pessimistisempienkin ennusteiden mukaan esimerkiksi Perämerellä tulee esiintymään jäätä vielä yli 50 vuoden ajan.

Leudontuvat jäätalvetkaan eivät lupaa helpotusta merenkululle, sillä leutoina talvina pieneksi jäävä kiintojään alue jää liikkuu paljon tuulien vaikutuksesta.

”Liikkuvat jäät kasaantuvat valleiksi ja sohjovöiksi, jotka ovat merenkululle erityisen vaikeita olosuhteita. Jäänmurtajia siis tullaan tarvitsemaan, vaikka avustusmatkat lyhenisivätkin leudontuvien talvien myötä. Lisäksi kauppalaivojen suorituskyky jäissä todennäköisesti heikkenee tulevaisuudessa ympäristösääntelyn ja kaupallisten paineiden takia”, Kuuliala toteaa.

Kuva: Jääkentän laajuus vaihtelee paljon sekä talven aikana että eri talvien välillä. Jääkentän laajuus muuttuu sekä jäätymisen ja sulamisen että jään päällekkäin ajautumisen ja röykkiöitymisen kautta. Kuva: Ilmatieteenlaitos.

 

Yhteistyöllä haasteita kohti

Väylävirasto osallistuu talvimerenkulun ja merituulivoiman yhteensovittamiseen sekä tutkimustyöllä että tekemällä yhteistyötä muiden viranomaisten ja tuulivoimakehittäjien kanssa.

”Tutkimusyhteistyön lisäksi teemme muutenkin aktiivista yhteistyötä Traficomin ja Rajavartiolaitoksen kanssa merituulivoiman tilannekuvan ylläpitämisessä sekä merituulivoimahankkeista annettavien lausuntojen koordinoimisessa”, Kuuliala kertoo.

Kuulialan mukaan viranomaisyhteistyö tähtää siihen, että merenkulun turvallisuus ja sujuvuus tulevat huomioiduiksi merituulivoimarakentamisessa.

Yhteistyötä tehdään lisäksi länsinaapurin sisarvirasto Sjöfartsverketin kanssa, sillä myös Ruotsin puolelle suunnitelluilla merituulivoimahankkeilla on vaikutuksia Suomen merenkululle.

”Meriliikenne kulkee kummankin maan vesillä ja talousvyöhykkeellä, eivätkä jäiden liikkeet välitä valtiorajoista. Merituulivoimahankkeet on yhteistyöllä koordinoitava siten, että merenkulku molempien maiden satamiin sujuu myös talviaikana. Ulkomaankauppamme on riippuvainen liikenteestä talvisin jäätyviin satamiin”, Kuuliala korostaa.

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Yhteistyössä on voimaa väylillä

Viranomaisyhteistyössä ihmiset ratkaisevat: ”Meillä on yhteinen tahtotila ja tavoite”

Ajantasainen tieto jäätilanteesta varmistaa sujuvat kuljetukset

Sääennusteita tarvitaan rautateiden ja maanteiden kunnossapidossa