Viime vuosien toimintaympäristön muutoksista huolimatta Väyläviraston perustehtävät ovat pysyneet entisellään, mutta kokonaisturvallisuus - valmiussuunnittelusta ja varautumisesta huoltovarmuuteen ja kyberturvallisuuteen - painottuu kaikessa toiminnassamme yhä enemmän. Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara, tiivis yhteistyö viranomaisten ja yksityisen sektorin kesken on ollut erinomaista ja osoittanut kykymme toimia nopeasti myös muuttuvissa tilanteissa.
Liikenneväylien toimivuus huomioitiin hallitusohjelmassa
Hallitusohjelmassa on painotettu useita meille tärkeitä asioita. Näitä ovat etenkin valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) jatkuvuuden turvaaminen ja perusväylänpidon rahoituksen lisääminen korjausvelan vähentämiseksi sekä Digirata-hanke ja talvimerenkulun järjestämismallin uudistaminen.
Valtakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnittelulla tavoitellaan pitkäjänteistä, yli hallituskausien jatkuvaa liikennejärjestelmän kehittämistä. Liikenne 12 -suunnitelma on keskeinen työkalu maamme liikennejärjestelmän kehittämisessä, sillä se mm. linjaa ja asettaa tavoitteet Väyläviraston suunnitteluohjelmalle ja investointiohjelmalle sekä perussuunnitelmalle, jossa kuvataan väylien hoito, korjaus, liikenteen palvelut ja perusväylänpidosta rahoitettava parantaminen. Siksi onkin erittäin hienoa, että vuosien 2025–2036 Liikenne 12 -suunnitelman valmistelu on käynnistynyt ripeästi ja etenee hyvin. Väylävirasto on luonnollisesti erittäin aktiivisesti mukana valmistelutyössä.
Digirata-hankkeessa Suomen valtion rataverkon junien kulunvalvontajärjestelmä korvataan eurooppalaisen sääntelyn mukaisella, modernilla radioverkkopohjaisella kulunvalvontajärjestelmällä. Samalla uusitaan koko rataverkon turvalaitteet, mikä lisää merkittävästi rataverkon digitaalista turvallisuutta. Digirataa valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla koko hallinnonalan ja rautatiesektorin hyvässä yhteistyössä.
Perusväylänpidon rahoitus on ollut pitkään tarpeisiin nähden niukka, mikä on johtanut väyläverkon korjausvelan kasvuun. Lisäksi väylien kunnossapidon ja rakentamisen kustannustason huomattava nousu on heikentänyt rahoituksen ostovoimaa merkittävästi vuodesta 2021 lähtien. Tie- ja rataverkon sekä vesiväylien korjausvelka on tällä hetkellä yhteensä noin neljä miljardia euroa.
Hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun osoitetusta 520 miljoonasta eurosta on ensi vuonna tulossa käyttöön 250 miljoonaa euroa, mikä taittaa korjausvelan kasvua tulevan vuoden osalta. Lisäraha tulee tarpeeseen. Erityisesti maanteiden päällysteet ja sillat sekä vähäliikenteinen tieverkko ovat kärsineet kustannustason noususta ja riittämättömästä rahoituksen tasosta. Lisärahoituksen avulla pystymme osoittamaan tienpidosta vastaaville alueellisille Ely-keskuksille rahoitusta vilkkaimman päätieverkon lisäksi myös alueellisesti tärkeiden seudullisten teiden päällystämiseen koko maassa.
Väylähankkeiden avulla sujuvampaa liikennettä
Eri puolilla maata on tänä vuonna ollut käynnissä noin kahden miljardin edestä tie-, rata ja vesiväylähankkeita. Näistä 13 on ollut tiehankkeita, 19 ratahankkeita ja yksi vesiväylähanke. Lisäksi eri puolilla maata on ollut käynnissä toistakymmentä perusväylänpitoon liittyvää korjaus- ja parantamishanketta.
Vuonna 2023 valmistuneita hankkeita olivat mm. vt 19 Seinäjoki–Lapua 1. vaihe, Kehä III parantaminen Askiston kohta ja Vantaankoski–Pakkala lisäkaistat sekä Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet sekä Kemin ajoksen meriväylän syventäminen. Näistä rata- ja vesiväylähankkeet toivat erityisesti parempia toimintaedellytyksiä elinkeinoelämälle ja tiehankkeet paransivat tieliikenteen olosuhteita valtateillä.
On ilo todeta, että investointihankkeemme etenivät suunnitellusti eikä rakentamisesta aiheutunut merkittäviä häiriöitä missään liikennemuodossa. Sen sijaan maanrakennusalan 30 prosentin kustannusnousu kolmen viime vuoden aikana on ollut haaste ja hankkeiden eteneminen on osin jouduttu varmistamaan eduskunnan myöntämin lisävaltuuksin.
Myös ensi vuonna alkaa uusia suuria ja pienempiäkin hankkeita. Työt väylillämme jatkuvat siis täydellä teholla. Talouden realiteetit koskevat toki meitäkin, sillä väylien kehittämisrahoitusta leikataan koko hallituskauden ajan ja myös valtiotalouden tuottavuussäästöt tulevat koskemaan Väylävirastoa.
Väylävirasto on vastuullinen hankkija
Väylävirasto on vuoden mittaan tehnyt yli 4 100 uutta hankintaa 1,3 miljardin euron edestä ja olemmekin Suomen suurimpiin kuuluva tilaajaorganisaatio. Väyläviraston hankintakriteerit ja toimintatapa heijastuvat koko infra-alaan, joten koko hankintaketjumme vastuullisuus on erityisen tärkeää. Saimme tästä myös julkista tunnustusta, kun Väyläviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hankinnat saivat parhaat arviot Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksessa pitkäkestoisista hankinnoista.
Olemme aktiivisesti mukana valtakunnallisessa HankintaSuomi -hankintojen kehittämisohjelmassa ja kehitämme jatkuvasti hankintojen ympäristökriteereitä ilmasto-, kiertotalous- ja muiden kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Lisäksi panostamme vahvaan yhteistyöhön sekä innovatiivisten ratkaisujen löytymiseen sopimuksen toteuttamisen aikana.
Haluan lämpimästi kiittää kaikkia sidosryhmiämme, yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme kuluneesta vuodesta sekä toivottaa rauhallista joulunaikaa ja turvallista vuotta 2024!
Kari Wihlman
Väyläviraston pääjohtaja