”Hankkeiden näkökulmasta vuosi on ollut onnistunut: paljon on rakennettu ja paljon on ollut hankkeita myös kehitteillä. Kaikki hankkeet ovat valmistuneet ajallaan, ja vaikka maailman tilanteesta aiheutunut kustannustason nousu on haastanut, on taloudellisestikin onnistuttu. Lisäksi uusi tietomallinnustyökalumme ja infrakustannusten hallinnan laskentajärjestelmä ovat vieneet tekemistä eteenpäin”, toimialajohtaja Magnus Nygård summaa.
Edelliseen vuoteen peilattuna vuosi 2023 on ollut erityisen onnistunut ratahankkeiden puolella, jossa rakentamisen aikaiset häiriöt on saatu minimoitua. Eräs ratarakentamisen onnistuminen tehtiin Oulussa, jossa Oritkarin kolmioraide valmistui aikataulussa ja budjettinsa alittaen. Myös Helsinki-Riihimäki-ratahankkeessa voidaan olla tyytyväisiä, sillä Kytömaan ja Ainolan välisen lisäraiteen rakentaminen edistyi erittäin hyvin, jopa aikataulustaan edellä.
”Yhteistyö eri osapuolten kanssa on ollut onnistunutta. Tilaajana olemme varmistaneet toiminnan sujuvuuden sopimusvaatimuksilla, valvonnalla ja urakoiden aikaisella toiminnalla – viestintää unohtamatta. Lisäksi vuoropuhelua palveluntarjoajien ja sidosryhmien kanssa on käyty aktiivisesti”, Nygård selventää.
Kuva: Vuoden 2023 aikana valmistuneita väylähankkeita kartalla.
Meriväylän syventäminen lisää elinkeinoelämän kilpailukykyä
Tänä vuonna valmiiksi saadut hankkeet palvelevat tasapuolisesti kaikkia väylien käyttäjiä ympäri Suomen. Hankkeet lisäävät liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vaikuttavat myönteisesti teollisuuden ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja toimintaedellytyksiin. Investointihankkeissa huomioidaan laajasti yhteiskunnan erilaiset tarpeet.
Alkusyksystä valmistunut Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen -hanke on erinomainen esimerkki metsä- ja kaivosteollisuuden kuljetuksia palvelevasta hankkeesta, sillä lähtölaukaus meriväylähankkeeseen kumpusi uuden Kemin biotuotetehtaan ja pohjoiseen Suomeen mahdollisesti käynnistyvien kaivoshankkeiden rikastekuljetusten tarpeista.
Kuva: Kemin Ajoksen 10 metriä syvä meriväylän syvennettiin 12 metriin. Työkoneet olivat isoja.
Pääväyläverkkoon parannuksia
Tiepuolella hankkeita valmistui kaikkiaan viisi, joista kaksi sijaitsee Suomen tärkeimpiin päätieyhteyksiin kuuluvalla valtatie 4:llä. Nelostietä parannettiin sekä Lapissa että Päijät-Hämeessä.
Vt 4 liittymien parantaminen Simossa -hankkeessa tehdyt toimet paransivat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta nelostiellä. Pääväyläverkkoon ja TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan nelostien palvelutaso Oulun ja Kemin välillä kohentui hankkeen ansiosta kohti valtatielle asetettuja tavoitteita.
Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus parantuivat myös etelämpänä, kun Vt 4 Hartola-Oravakivensalmi -hankkeessa rakennettiin 12 kilometrin verran uutta tieosuutta. Samalla vähennettiin pohjaveden pilaantumisriskiä ja meluhaittoja.
”Rakentamisen aikaiset poikkeukselliset liikennejärjestelyt aiheuttivat ymmärrettävästi liikennehaittoja, mutta lopputulos palkitsee. Jatkossakin panostamme hankeviestintään ja haluamme kertoa, mitä ja miksi tehdään. Teemme yhteiskunnallisesti merkittäviä asioista, joten niistä avoimesti ja laajasti viestiminen on tärkeää”, Nygård korostaa.
Nurkan takan häämöttävä uusi vuosi näyttää hankkeiden osalta myönteiseltä. Tekemistä riittää, mutta uudellekin on tilaa.
”Vaikka hankkeita on hyvä määrä käynnissä, tulee osa niistä valmistumaan eli valmius hallitusohjelman mukaisten investointihankkeiden käynnistämiselle on”, tiivistää Nygård.