Hankealueella tehtiin syksyllä 2022 vieraslajikartoitus, jonka yhteydessä löytyi muutaman vieraslajin lisäksi myös marunoita. Niitä kasvoi etenkin Solistinkadun läheisyydessä, jossa ne olisivat jääneet ratapihahankkeen töiden alle.
Suomessa kasvaa kahta eri ketomarunaa: uhanalaista perämerenketomarunaa ja kiiltoketomarunaa. Vieraslajikartoituksen yhteydessä löydetyt marunat kasvoivat hankalassa paikassa raiteiden välissä, jonne kartoituksen tekijällä ei ollut pääsyä. Niitä käytiin tutkimassa lähempää myöhemmin, ja silloin ne todettiin perämerenketomarunoiksi.
”Selvityksen yhteydessä löytyi yhteensä kolme perämerenketomarunaa, ja ne siirrettiin kesäkuun alussa paremmille kasvupaikoille. Siirron yhteydessä yhden ison kasvin vierestä löytyi vielä viitisentoista pientä alkua, jotka nekin pääsivät uuteen paikkaan. Noin 250 kasvitupasta jätettiin nykyiselle paikalleen, jossa ne ovat turvassa töiltä”, kertoo ympäristöasiantuntija ja biologi Pauli Jokikokko Rambollilta. Ramboll Finland Oy toimii ratapihahankkeen pääsuunnittelijana.
Perämerenketomaruna on 20–80 sentin korkuiseksi kasvava monivuotinen ruohokasvi, jonka EU:n luontodirektiivi määrittelee erittäin uhanalaiseksi ja suojeltavaksi. Se viihtyy karuilla merenrannoilla ja kivisillä niityillä – ja myös junaratojen varsilla.
Radanvarsilla kasvaa myös etelästä levinnyttä kiiltoketomarunaa, joka on risteytynyt alkuperäisen perämerenketomarunan kanssa. Alkuperäisenä kasvi onkin erittäin harvinainen ja uhanalainen, ja sitä kasvaa vain Perämeren kansallispuistossa ja Hailuodossa.
Hankealueelta löydetyt marunat määriteltiin perämerenketomarunan ja kiiltoketomarunan risteymiksi, joita pitää kohdella samalla tavalla kuin puhdasta perämerenketomarunaa.
Kasvien siirrossa tarvittiin rautakankea
Kasvin uhanalaisuudesta huolimatta perämerenketomarunan siirto hoitui samalla tavalla kuin esimerkiksi puutarhakasvien siirto: kasvit nostettiin ylös maasta, istutettiin uudelleen parempaan paikkaan, ja kasteltiin huolellisesti kasvuun lähdön parantamiseksi.
Ainoa ero kotipuutarhatöihin oli siinä, miten perämerenketomarunat saatiin kaivettua ylös maasta.
”Marunat kasvavat sepelissä, johon lapio ei pure, joten ne kaivettiin rautakangella. Hankkeen urakoitsija hoiti kasvien siirron ja olin itse paikalla valvomassa”, Jokikokko kertoo.
Siirrettäville perämerenketomarunoille valittiin uudet kasvupaikat huolellisesti. Maaston piti olla mahdollisimman samanlaista kuin alkuperäisellä kasvupaikalla, ja paikalla ei saanut olla muita kasveja niin paljon, että marunat joutuisivat kilpailemaan elintilasta.
”Aseman seutua kehitetään lähiaikoina, joten marunoille piti löytää paikka, johon ei olisi ihan heti tulossa muita rakennustöitä. Näin marunat saavat juurtua ja kasvaa rauhassa.”
Seuraa hanketta:
https://vayla.fi/oulun-henkiloratapiha
https://www.facebook.com/profile.php?id=61582183829808
Oulun henkilöratapiha -hankkeessa rautatieaseman laiturit nykyaikaistetaan, ja matkustajien sekä muiden kulkijoiden reittejä alueella parannetaan. Työt tehdään 2026–2029. Valtion ja kaupungin yhteinen hanke on osa Oulun asemanseudun laajaa kehittämistä.