Hyppää sisältöön

Neljä ajankohtaista nostoa väylien suunnittelusta

Julkaistu 25.10.2024

Suunnittelun toimialajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta kertoo neljä kiinnostavaa nostoa väylien suunnittelusta.

Väyläviraston työntekijä isolla työmaalla.

1. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on loppusuoralla

Valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (tunnetaan myös nimellä Liikenne 12 -suunnitelma) ollaan päivittämässä. Päivittämisestä vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Suunnitelmassa käsitellään, mihin suuntaan koko Suomen liikennejärjestelmää kehitetään valtakunnallisella tasolla seuraavan 12 vuoden aikana.

”Uuden Liikenne 12 -suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Muutoksena aikaisempaan näyttäisi siltä, että turvallisuus, varautuminen ja kansainvälinen saavutettavuus ovat aikaisempaa merkittävämmässä roolissa suunnitelmassa”, kertoo suunnittelun toimialajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta.

Kun Liikenne 12 -suunnitelma valmistuu, tulee se antamaan linjaukset sille, mihin väylien kehittämisessä panostetaan tulevina vuosina.

2. Väyläviraston investointiohjelman toteutus etenee

Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Investointiohjelma päivitetään vuosittain ja käsittelyssä on kahdeksan vuoden ajanjakso. Viimeisin investointiohjelma on laadittu vuosille 2025–2032.

”Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että muutamat Väyläviraston investointiohjelmasta löytyvät tärkeät hankkeet olisivat saamassa rahoitusta. Esimerkiksi E18 Turun kehätien kehittäminen Raision keskustan kohdalla sekä valtatien 4 parantaminen välillä Kehä I – Kehä III ja Ilmasillan eritasoliittymä Helsingissä ovat tällaisia hankkeita. Rahoituspäätöksen jälkeen pääsisimme melko nopeasti aloittamaan rakennustyöt”, Rajala kertoo.

Molemmat edellä mainituista hankkeista löytyvät valtion ja suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimuksista (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus). MAL-sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa vuoden loppupuolella.

Lisäksi hallitus on esittänyt useiden liikennehankkeiden toteuttamista. Osa hallituksen ehdottamista liikenneinfrahankkeista (esimerkiksi vt 15 Kotka–Kouvola parantaminen) löytyy myös Väyläviraston investointiohjelmasta. Päätökset vaativat vielä eduskunnan hyväksynnän.

Lue lisää Väyläviraston investointiohjelmasta.

3. Suunnitteluohjelmassa panostetaan ensi vuonna selvityksiin

Väylävirasto laatii vuosittain suunnitteluohjelman, jonka tarkoituksena on ohjata uusien ja parannettavien väylien suunnittelua seuraavan neljän vuoden aikana. Ensi vuoden suunnitteluohjelmassa korostuvat kehittämisselvitykset eri puolella Suomea. Kehittämisselvitysten tavoitteena on muodostaa näkemys suunniteltavan tien, rautatien tai vesiväylän alueen nykytilasta ja kehittämistarpeista.

”Lisäksi monet suunnitelmat ovat monivuotisia, eli jatkamme tekeillä olevien suunnitelmien tekemistä. Pelkästään tieverkolla suunnitelmia on tekeillä yli 50 ja rataverkollakin noin pari kymmentä”, Rajala sanoo.

Lue lisää Väyläviraston suunnitteluohjelmasta.

4. Varautuminen ja turvallisuus ovat suunnittelun avainsanoja

Pekka Rajala on useamman vuoden ajan kipparoinut Väylävirastossa suunnittelua. Ensi vuoden tammikuussa Rajala aloittaa uudessa tehtävässä Väyläviraston logistiikka-toiminnon johtajana. Tehtävä on kokonaan uusi virastossa. Logistiikka-toiminto tulee keskittymään esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnitteluun, varautumiseen, sotilaallisen liikkuvuuteen ja kansainvälisiin asioihin.

”Pitkälti samat asiat korostuvat tulevassa Liikenne 12 -suunnitelmassa, joten on luontevaa panostaa niihin”, Rajala sanoo.

Rajala kertoo, että esimerkiksi kansainvälisten yhteyksien merkitys on korostunut Suomen Nato-jäsenyyden ja maailman turvallisuustilanteen takia. Samoista syistä myös sotilaallisen liikkuvuuden ja Pohjoismaisen yhteistyön tarve ovat aikaisempaa suuremmassa roolissa.

”Suomessa tarpeet ovat muuttuneet ja virasto vastaa muutokseen. Esimerkiksi suunnittelussa haluamme huomioida vielä nykyistäkin paremmin kansainväliset yhteystarpeet sekä huoltovarmuuden kannalta tärkeät asiat. Odotan mielenkiinnolla uusia tehtäviä ja niiden parissa käytäviä keskusteluita”, Rajala toteaa.

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Millaisella väyläverkolla liikut ja kuljetat vuonna 2025?

Väylärahoitus 2025: Tavoitteena korjausvelan kasvun taittaminen ja päivittäisen liikenteen turvaaminen

Miten eri väylien päivittäinen liikennöitävyys turvataan?

Uusia hankkeita käynnistyy ja edellisiä valmistuu – parempaa väyläverkkoa yhteiskunnan tarpeisiin