”Tulevan vuoden rahoitus perusväylänpidon osalta näyttää hyvältä, sillä hallitus esittää 200 miljoonan euron lisärahoitusta, jolla taitetaan erityisesti huonokuntoisten teiden ja siltojen määrän kasvua”, toimialajohtaja Mirja Noukka kertoo. Yhteensä perusväylänpitoon esitetään 1 496 miljoonaa euroa, josta tienpitoon käytetään 850 milj. euroa, radanpitoon 365 milj. euroa, vesiväylänpitoon 113 milj. euroa sekä liikenteenohjaus- ja informaatiopalvelun ostoon 168 milj. euroa.
Rahoituksella väylien päivittäinen liikkuminen voidaan varmistaa ja tätä alleviivaa esimerkiksi lisäpanostus jäänmurtoon. Lisäksi toimenpiteissä priorisoidaan vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus.
Uusia hankkeita käynnistymässä
”Hallitus näkee väyläverkon kasvun lähteenä. Hallituksen investointiohjelman osana kehittämisinvestointeja on käynnistymässä useita ja valtio on sitoutunut alueellisiin maankäytön ja liikenteen MAL-sopimuksiin, joilla edistetään seitsemän kaupunkialueen pienempiä parantamishankkeita sekä myös isompia hankkeita lähivuosina. Kaikilla näillä on valtava merkitys liikenteen sujuvuuden ja kuljetusedellytysten parantamisessa.”
Ulkoisista rahoituslähteistä EU:n CEF-rahoitus infrahankkeille on ollut merkittävin. Väyläviraston hakemukset ovat menestyneet hyvin ja viimeisen viiden vuoden aikana saadulla 280 miljoonan euron rahoituksella töitä tehdään useissa väylähankkeissa vuoteen 2027 saakka. ”Uuden komission monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu on käynnissä. On kuitenkin epävarmaa, millaiseksi tuleva mahdollinen liikennettä koskeva rahoitusväline muodostuu”, Noukka kertoo.
Pelkät eurot eivät kuitenkaan ratkaise, myös tasaista ennakoitavuutta tarvitaan. ”Ostovoiman raju heikkeneminen näyttää onneksi nyt tasaantuneen, vaikka monissa tuotteissa hintataso on jäänyt pysyvästi korkeaksi. Tasainen rahoitustaso on puolestaan tärkeää inframarkkinoiden toimivuuden, kilpailuttamisen ja toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun kannalta”, Mirja Noukka summaa.
”Tilaajavirastona meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että saatu rahoitus käytetään optimaalisesti sekä valvoa ostettujen palveluiden laatua. Tämä työ tehdään toimintamenorahoituksella ja siihenhän on tulossa yli 8 % leikkaus osana valtionhallinnon säästötavoitteita”, Noukka muistuttaa. Väylävirasto ja ELY-keskusten liikennevastuualueet työllistävät väylänpidon tehtävissä välillisesti noin 18.000 henkilöä noin 2 miljardin euron vuosibudjetilla.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Millaisella väyläverkolla liikut ja kuljetat vuonna 2025?
Miten eri väylien päivittäinen liikennöitävyys turvataan?
Uusia hankkeita käynnistyy ja edellisiä valmistuu – parempaa väyläverkkoa yhteiskunnan tarpeisiin