Miten eri väylien päivittäinen liikennöitävyys turvataan?

Julkaistu 25.10.2024

Ikääntyvä väyläverkko ja viime vuosina kohonnut kustannustaso ei ole optimaalinen yhdistelmä väylänpitäjän kannalta. Kunnossapitoa kuitenkin tehdään sekä kansalaisia että elinkeinoelämää mahdollisimman hyvin palvellen, vaikka korjausvelka painaakin. Haasteista huolimatta eri väylien liikennöitävyys halutaan turvata vuoden jokaisena päivänä. Tämä tavoite on todellisessa testissä erityisesti talvisin.

Jälleen ovella oleva talvi on erityinen haaste, kun tavoitellaan liikenteen toimivuuden varmistamista vuoden jokaisena päivänä. Esimerkiksi maanteiden talvihoidon onnistumisella on arjen toimivuuden ja yritysten kilpailukyvyn kannalta keskeinen merkitys. Toimintaa kehitetään jatkuvasti.

”Tällä hetkellä yksi erityinen teema maanteiden hoidon kehittämisessä on raskaan liikenteen tyytyväisyyden parantaminen. Lisäksi digitaalista laadun todentamista kehitetään edelleen, mikä mahdollistaisi jatkossa myös tienkäyttäjille entistä paremman tiedon maanteillä vallitsevista olosuhteista”, kertoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.

Tänä vuonna valtion tieverkko saa uutta päällystettä 4 000 kilometriä. Pääsemme poikkeuksellisen mittaviin päällystysmääriin hallituksen myöntämän, korjausvelan kasvun taittamiseen tarkoitetun lisärahoituksen avulla. Tänä vuonna lisärahoitus on 250 miljoonaa euroa ja sen avulla saamme paljon hyötyjä tienkäyttäjille ja elinkeinoelämälle.

”Erityisesti alueellisesti merkittävien asutuskeskusten välisten ja elinkeinoelämän kannalta tärkeiden vilkkaiden seutumaanteiden päällystysmäärä lähes kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Hyväkuntoisemman päällysteen hyödyt näkyvät myös talvihoidossa, sillä tasaisen pinnan hoito on helpompaa”, Anttila muistuttaa.

Rataverkolla korjausvelka voi aiheuttaa herkemmin häiriöitä

Rataverkolla päivittäisen liikennöitävyyden turvaamisessa erityisen tärkeää on päivittäinen kunnossapito, mutta myös peruskorjaushankkeet, joissa pystytään uusimaan rataosan rakenne ja tekniikka samaan aikaan. Suuret peruskorjaukset mahdollistavat myös yksittäisten, kriittisten mutta kalliiden kohteiden korjauksen.

”Rataverkolla erityisen haastavia rataosia ovat lähinnä elinkaarensa päässä olevat, vähäliikenteiset rataosat. Korjausvelka on rautateilläkin kasvussa, ja radoilla se voi näkyä maanteitä herkemmin häiriöinä liikenteessä. Samaan aikaan myös ulkopuolisten toiminta, esimerkiksi ilkivalta, voi valitettavasti aiheuttaa häiriöitä. Häiriöihin varaudutaan käytettävissä olevat resurssit huomioiden”, Anttila toteaa.

Rataverkolla suunnitellaan tulevaa talvea jo edellisen kesän aikana. Talvikauden ongelmien ehkäisemiseksi muun muassa varmistetaan merkittävimpien vaihteiden lämmitysten toimivuus, nostetaan talvikunnossapidon resursseja ja kehitetään erilaisiin tilanteisiin varautumista yhdessä operaattorien ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Kunnossapito päivystää talvikaudellakin ympärivuorokautisesti.

”Viime talvet ovat olleet poikkeuksellisen lumisia. Jokapäiväisen liikenteen turvaamisen kannalta erityisen haastavia ovat ratapihat ja vilkkaasti liikennöidyt rataosat, joille on hankalampaa löytää sopivia työrakoja kunnossapitoa varten silloin, kun esimerkiksi lumi ja jää kertyvät vaihteisiin”, Anttila sanoo.

Jäänmurto varmistaa merenkulun toimivuuden

Jäänmurtaja Polaris merellä.

Kuva: Vesiväylät ja talvimerenkulku ovat keskeisessä roolissa Suomen elinkeinoelämän päivittäisen liikkumisen kannalta.

Jäänmurrolla varmistetaan Suomen merenkulun toimivuus – vaikka talviolosuhteet vaihtelevat, Suomessa merkittävä osa satamista jäätyy joka talvi. Jäänmurtoavustuksen määrä vaihtelee talven ankaruuden mukaan. Jäänmurtokausi alkaa tyypillisesti joulukuussa ja tänä vuonna jäänmurtoavustusta annettiin toukokuun loppuun saakka.

”Tyytyväisyys toimintaan on ollut pitkään hyvällä tasolla ja viime vuosina jopa hiukan parantunut, mikä on hieno asia. Haluamme kehittää jäänmurtoa edelleen, ja siksi kaikki meille eli jäänmurrosta vastaavalle viranomaiselle tullut palaute on tärkeää”, Anttila kiittää. Jäänmurron toimivuudesta palautetta voi antaa suoraan osoitteeseen winternavigation(at)vayla.fi.

Vesiväylien toimintaympäristö on muutenkin altis muutoksille, jolloin kunnossapito ja sen kehitys muuttuvissa tarpeissa korostuu. Esimerkiksi maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa merenkulkuun laajasti.

”Eri toimijoiden yhteistyö ja resilienssi eli selviytymiskyky korostuvat jatkossa entistäkin tärkeämpinä asioina myös vesiväylillä. Toimintaympäristö voi muuttua myös esimerkiksi satelliittinavigointipalveluiden häiriöiden ja vaikkapa puun uiton vaihtuvien tarpeiden takia nopeallakin aikataululla”, Anttila huomauttaa.