Hyppää sisältöön

Maanteiden talvihoitoon luvassa parannuksia tänä talvena

Julkaistu 05.11.2019

Maanteiden talvihoidon rahoitustason merkittävä nosto, uudet toimintalinjat ja asiakastyytyväisyyteen pohjautuva urakoitsijoiden palkitseminen tuovat tänä talvena parannuksia maanteiden talvihoitoon.

Vuoden 2019 alussa Väylä nosti talvikunnossapidon hoitoluokkia useilla teillä. Parannusten ansiosta noin 90 % tieliikenteestä kulkee korkeimpien talvihoitoluokkien teillä. Kehitys jatkuu tänäkin talvena.

"Jos verrataan talveen 2017–2018, käytämme tänä talvena noin 12 miljoonaa euroa enemmän auraukseen ja muuhun talvihoitoon", kertoo tieliikennejohtaja Pekka Rajala Väylästä.

Kyse on merkittävästä korotuksesta, sillä Väylä ja ELY-keskukset käyttävät tänä talvena maanteiden talvihoitoon arviolta 117 miljoonaa euroa. Lisäpanostukset ovat saaneet kiitosta myös tienkäyttäjiltä.

"Tekemämme tutkimuksen mukaan viime talvena yksityishenkilöistä 48 % oli tyytyväisiä talvikunnossapitoon, kun toissatalvena tyytyväisiä oli 33 %. Haluamme jatkaa tätä kehitystä", Rajala sanoo.

Parannuksia luvassa myös tulevina vuosina

Hoitoluokkien korotuksen yhteydessä Väylä uudisti talvihoidon toimintalinjoja vuoden 2019 alussa. Suurin osa vilkasliikenteisistä teistä kuuluu jo uudistuksen piiriin.

Talvihoidon kunnossapito kilpailutetaan viisivuotisina alueurakoina. Kun aikaisempi urakkasopimus umpeutuu, se kilpailutetaan uusien kriteereiden mukaisesti. Tästä johtuen uudistusten käytäntöön vieminen tehdään alueittain vuosien 2019–2023 aikana. Väylä arvioi, että talvikunnossapitoon käytetään vuonna 2023 noin 20 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018.

Erityisesti vilkasliikenteiset ja raskaan liikenteen kannalta tärkeät tiet huomioidaan aikaisempaa tarkemmin uusissa toimintalinjoissa. Tavoitteena muun muassa elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuden turvaaminen, tienkäyttäjätyytyväisyyden parantaminen, liikenneturvallisuus sekä ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen.

"Viime vuosina talvet ovat olleet kelien suhteen totuttua epätasaisempia. Kun lämpötila sahaa miinuksen ja plussan molemmin puolin, tarvitaan liukkaudentorjuntaa yleensä enemmän. Otamme olosuhteiden muutokset huomioon talvihoidossa", Rajala sanoo.

Vaihtelevien kelien lisäksi kunnossapidon haasteena on päällystettyjen teiden heikko kunto. Päällysteiden kuntoa pyritään parantamaan lähivuosien aikana lisärahoituksella ja mukauttamalla suolan käyttöä päällysteiden kestävyyden mukaan.

Kohdistetumpaa kunnossapitoa uusilla urakkamalleilla

Uusissa urakkamalleissa korostuu tilaajan ja urakoitsijan yhteistyö sekä tienkäyttäjille saatava hyöty. Tienkäyttäjille hyöty näkyy esimerkiksi parempana hoitotoimenpiteiden kohdistuksena ja ajoituksena. Urakoiden kilpailutuksen myötä toimenpideajat myös vähäliikenteisillä teillä lyhenevät

"Hyödynnämme uusissa urakoissa täsmähoitoa enemmän. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulubussien ja raskaan liikenteen kuljetukset huomioidaan kunnossapidon ajoituksessa. Hyödynnämme täsmäkunnossapidossa asiakkailta saatua palautetta", kertoo Rajala.

Asiakastyytyväisyydestä kannustusta

Tänä talvena Väylä pyrkii parantamaan talvikunnossapidon laatua myös urakoitsijoiden uudenlaisella palkitsemisella. Kyseessä on kokeilu, jossa parhaan asiakastyytyväisyyden saavuttaneet ja eniten asiakastyytyväisyyttä nostaneet urakat palkittaisiin.

"Palkintona urakoitsijalle on työmaakopin seinälle laitettava diplomi sekä julkisuuden tuoma positiivinen mainehyöty. Uskomme, että tämä voi muiden kannustinjärjestelmien kanssa motivoida panostamaan talvikunnossapidon laatuun", kertoo Rajala.

Lisätietoa

Tieliikennejohtaja Pekka Rajala,
Väylä,
puh. 029 534 3626
[email protected]

Palautetta talvikunnossapidosta voi antaa muun muassa Palauteväylän kautta: https://palautevayla.fi/aspa

Ajantasainen tieto talvikunnossapidosta (esim. auraus, suolaus ja hiekotus): https://liikennetilanne.tmfg.fi/

 

Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta