Mt 16194 ja mt 16196 liittymän parantaminen, Suonenjoki

Tiehanke Valmistunut Pohjois-Savo

Suonenjoen kaupunki laatii katu- ja rakennussuunnitelmaa maanteiden 16194 ja 16196 liittymän parantamisesta.

  • Yleissuunnittelu liittymävaihtoehdoista (kevät 2019)
  • Katusuunnitelman laatiminen (2021-2022)
  • Suunnitelman hallinnollinen käsittelyn (syksy 2022)

Hankkeen perustiedot


Aikataulu
2019-2022
Urakoitsija
Suonenjoen kaupunki
Tilaaja
Itä-Suomen elinvoimakeskus
Tavoitteet

Suunnittelutyön tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden lisäksi myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista.

Hankkeen kuvaus

Katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen Suonenjoelle Kuopiontien (mt 16194) ja Karttulantien (mt 16196) liittymän parantamisesta.


Nykyinen Kuopiontie–Karttulantie-liittymä parannetaan kiertoliittymäksi. Samassa yhteydessä tehdään tarvittavat muutokset kiertoliittymän yhteyteen sijoittuviin jalankulun ja pyöräilyn järjestelyihin. Suunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen maanteiden 16194 ja 16196 suunnittelualueella sijaitsevat tienosat lakkautetaan maanteinä ja tiet siirtyvät Suonenjoen kaupungin omistamiksi ja hallinnoimiksi teiksi.

Suunnittelutyön tavoitteena on parantaa autoilun lisäksi myös kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. 

Suunnitelmaa laativana konsulttina toimii Destia Oy.

Suunnitelmatilanne

Keväällä 2019 yleissuunnitelmavaiheessa on tutkittu liittymävaihtoehtoina porrastettua, tulppa- sekä kiertoliittymää. Liittymässä on ajoittain tasapuolisesti liikennevirtaa kaikista liittymäsuunnista, Liittymässä on sattunut useita onnettomuuksia. Vaihtoehtojen pohjalta on päätetty lähteä edistämään katusuunnitelmaksi kiertoliittymää.

 
Katusuunnitelman arvioitu valmistumisaika on kevät 2022. Suunnitelman hallinnollinen käsittely ja hyväksyminen tapahtuu maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti.

Toteutus

Hanke toteutetaan vuoden 2023 kesällä.

Ajankohtaista hankkeessa

Takaisin Kouvola-Kotka/Hamina: Juurikorven rataosuudella tehdään töitä humppakoneen tahtiin

Kouvola-Kotka/Hamina: Juurikorven rataosuudella tehdään töitä humppakoneen tahtiin

Juurikorven ja Summanjoen vesistösillan välisellä rataosuudella käy melkoinen jyminä, kalke ja kolina, kun alueella tehdään Kouvola–Kotka/Hamina -ratahankkeeseen kuuluvaa päällysrakenteen vaihtourakkaa. Tässä urakassa menevät uusiksi niin kiskot, pölkyt kuin tukikerrossepelikin!

Työnjohtaja Tom Nyfors Sundström Ab Oy:ltä pitää huolta siitä, että työntekijät, työkoneet ja materiaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jotta työt etenevät aikataulun mukaisesti. 
 

alt=””

Päivässä rataa rakennetaan kaksi kiskonmittaa eli 300 metriä. 
 

- Tällä hetkellä rataosuudella on päivittäin ratakatko aamuyhdeksästä iltakuuteen. Päivä alkaa sillä, että laitetaan jännitekatko päälle,  toteaa Nyfors.  

Työkoneet etenevät tasaista tahtia ratalinjalla. Jonon kärjessä kulkee kone, joka leikkaa saksillaan vanhaa kiskoa kuuden metrin pätkiksi.  

-Sen perässä tuleva kone nostaa irtileikatut vanhat kiskot ja pölliit radan vasempaan laitaan ja kolmas kone leikkaa vanhaa sepeliä pois tasoon kv -0,55. Neljännessä koneessa on kiinni pöllinjakolaite, joka jakaa nimensä mukaisesti uusia pöllejä. Ja jonon viimeinen kone nostaa kiskot ja sijoittaa kiskot pölleille, Tom Nyfors kertoo.

Neljä miestä kulkee raiteta myöden irrottaen raideruuveja keltaisella työkoneella. Miesten edellä menee oranssinvärinen työkone.

Raideruuvia kutsutaan rautatieslangissa porkkanaksi ja niiden kiinnityslaitetta häräksi. Juurikorpi-Summanjoen vesistösilta välille “porkkanoita istutetaan" tässä urakassa noin 11300 kappaletta. Tämä työ tehdään käsin.  
 

Humppakoneita ja nuotteja  

Raiteennostokone eli tuttavallisemmin humppakone nostaa kiskot alkusepelöinnin jälkeen oikeaan korkeuteen.  

-Humppakonetta seuraa tukemiskone, joka nostaa radan mittamiehen nuottien mukaan oikeaan geometriaan. Viimeisenä rivissä on viisivaunuinen sepelijuna, valottaa Nyfors työmaan saloja.  

Keltainen raiteennostokone, jota seuraa kauempana takana soravaunut.

Humppakoneen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se saattaa liittyä koneen liikeratoihin: nostaahan kone kiskoja ylöspäin kuin humpassa polvia ikään. Kiskot puolestaan valmistetaan valssaamossa, ja mittamies piirtää maahan nuotteja: radan rakentaminen on siis kaiken kaikkiaan sangen musikaalista hommaa!  

 

Tom Nyfors kertoo, että yleensä jälkisepelöintiä ja jälkituentaa tehdään useampaan kertaan, ennen kuin rata on oikeassa geometriassa.  

 

alt=””

Sepelijunassa on keskimäärin 300-350 tonnia sepeliä kierroksessa. Tässä kohteessa sepeliä menee 5-6 junallista päivässä riippuen siitä, kuinka paljon rataa tuetaan, Nyfors toteaa. 

alt=””

Juurikorpi-Summanjoen vesistösilta rataosuudella töitä tekee noin 30 henkilöä ja erilaisia työkoneita on käytössä noin 12. - Ei ihan pieni työmaa, hymyilee työnjohtaja Tom Nyfors vastauksena kysymykseen työmaan vahvuudesta.  

 

Video: Katso pätkä Tom Nyforsin haastattelua.