Nykytila
Kehä I on pääkaupunkiseudun tärkeä kehäväylä ja Suomen vilkkain maantie. Se yhdistää Helsingin keskustaan johtavat säteittäisväylät ja kytkee asuin- ja työpaikka-alueita toisiinsa ja seudun muihin pääväyliin. Kehä I:n myös tärkeä Länsisataman ja valtatiet yhdistävä kuljetusreitti.
Kalevalantien liittymä on tärkeä ja vilkas maankäyttöliittymä, josta on yhteydet Tapiolaan ja Otaniemeen. Liittymä palvelee mm. Otaniemen kehittyvän kampusalueen sekä metron ja pikaraitiotien solmukohdan kehittyvän maankäytön liikennettä.
Kehä I:n liikennemäärä hankealueella on kasvussa. Liikennevirta on häiriöherkkää ja ruuhka-aikoina kriittisillä osuuksilla on päivittäin pitkiä seisovia jonoja. Onnettomuusherkässä tasoliittymässä syntyy myös ennakoimattomia häiriöitä, jotka voivat aiheuttaa pitkiä viivytyksiä myös ruuhkahuippujen ulkopuolella. Matka-ajan ennustettavuus on heikko.
Kalevalantien liittymässä on jouduttu sulkemaan ajokaistoja meriveden tulviessa liittymän kohdalle, kun veden pinta nousee n. 1 metrillä perustasostaan.
Hankkeen sisältö
Hanke sisältää seuraavat toimenpiteet:
- Nykyinen valo-ohjattu tasoliittymä parannetaan eritasoliittymäksi Kalevalantien (Maarinsolmu) liittymässä.
- Nykyinen jalankulun ja pyöräilyn suojatieylitys Kalevalantien yli muutetaan alikuluksi.
- Kehä I:n meritulva-alttiutta pienennetään tulvakaukalorakenteella.
Hankkeen tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän toimintavarmuutta ja liikenneturvallisuutta tärkeällä kehäväylällä.
Hankkeen myötä:
- Kehä I:n sujuvuus paranee ja häiriöherkkyys vähenee.
- Katuverkon liikennemäärät vähenevät.
- Liikenteen turvallisuus paranee.
- Liikenteen meluhaitat vähenevät.
- Valtakunnallisesti merkittävän sataman saavutettavuus paranee.
- Jalankulun ja pyöräilyn reittiverkko täydentyy ja sen turvallisuus paranee.
- Joukkoliikenteen edellytykset paranevat.
- Maankäytön kehittämismahdollisuudet paranevat.
- Mahdollisen meritulvatilanteen liikennehaitta pienenee.
Hankkeen kustannukset
Maarinsolmun liittymän parantamisen kustannusarvio on noin 59,1 miljoonaa euroa (MAKU 2020=100;145). Kustannusjaosta on MAL-sopimuksen yhteydessä sovittu, että valtion osuus on enintään 33,7 miljoonaa euroa ja Espoon kaupungin osuus enintään 25,4 miljoonaa euroa.