Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan. Hyvään suunnitteluun kuuluu myös erilaisten vaihtoehtojen vertailu. Esimerkiksi tie- ja ratahankkeissa voi olla lukuisia keskenään erilaisia linjausvaihtoehtoja. Mutta mikä näistä vaihtoehdoista on kannattavin? Kysymykseen vastaus löytyy yleensä hyöty-kustannusanalyysin avulla.
"Liikennehankkeiden suunnittelussa on kolme päävaihetta: esisuunnittelu, yleissuunnittelu ja tekninen rata- tai tiesuunnittelu. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa mukana on yleensä vielä useampia ratkaisuvaihtoehtoja. Hankeen hyötyjen ja kustannusten arviointi auttaa löytämään parhaan vaihtoehdon jatkosuunnittelua varten", sanoo liikennetalouden asiantuntija Anton Goebel Väylästä.
Melkein kaikella on hintansa
Hyötyjen ja kustannusten arviointi on kansainvälisesti käytetyin päätöksenteon apuväline liikennehankkeissa. Arviointia varten eri asioille pitää määrittää rahallinen arvo. Joskus tämä on kohtalaisen yksinkertaista, toisinaan taas ei.
"Esimerkiksi junien tai kuorma-autojen liikennöintikustannukset voi selvittää markkinahintojen pohjalta. Hankalampia laskettavia ovat subjektiiviset asiat, kuten säästetyn matka-ajan tai parantuneen turvallisuuden arvo", Goebel kertoo.
Subjektiivisille asioillekin on mahdollista saada euromääräinen arvo maksuhalukkuustutkimusten avulla. Tällaiset tutkimukset ovat kyselyitä, joissa selvitetään ihmisiltä, miten arvokkaana he pitävät eri asioita. Kysymys voi koskea esimerkiksi sitä, miten paljon arvoa he antaisivat kymmenen minuuttia lyhyemmälle työmatkalle. Suomessa maksuhalukkuustutkimuksia ei ole juuri tehty, mistä johtuen olemme monesti soveltaneet Ruotsissa tehtyjen tutkimusten tuloksia.
Hyöty-kustannusanalyyseissa käytetään hyödyksi myös erilaisia hankkeiden arviointiin tarkoitettuja ohjelmistoja. Ohjelmistot helpottavat laskemista ja parantavat eri hankkeiden laskelmien keskinäistä vertailukelpoisuutta.
Hiotut menetelmät päätösten tukena
Liikennehankkeiden vaikutuksissa otetaan huomioon esimerkiksi rakennuskustannukset, matka-aika, onnettomuudet, melu, päästöt sekä ajoneuvojen käyttökustannukset. Kannattavuuslaskelman lopputuloksena on arvio siitä, kuinka kannattava hanke on taloudellisesti.
Analyysit ovat jo melko kattavia, mutta kaikkea ei voi laskea. Esimerkiksi hankkeen esteettisiä vaikutuksia ei arvioida taloudellisesti. Myös laajempien taloudellisten vaikutusten laskemisessa on kehitettävää. Hankkeilla voi olla lisäksi ennalta-arvaamattomia vaikutuksia.
"Laskelmissa ei ole koskaan mahdollista löytää täyttä totuutta. Hyötyjen ja kustannusten analyysimenetelmät ovat kuitenkin hiottuja ja niillä pystyy varsin luotettavasti selvittämään, mitkä hankkeet ovat taloudellisesti kannattavia ja mitkä taas eivät. Tätä tietoa päättäjien kannattaa hyödyntää", Goebel sanoo.