Takaisin

Vuosikymmen maanteillä: liikennemäärät ja korjausvelka kasvaneet

Vuosikymmen maanteillä: liikennemäärät ja korjausvelka kasvaneet

Julkaistu 13.12.2019

Kuluneen vuosikymmenen aikana maanteiden liikennemäärät ovat kasvaneet. Samanlaista kasvua ei ole rahoituksen vähäisyyden takia ollut teiden kunnossapidossa.

Kuvituskuva, jossa kuorma-auto ajaa maantiellä.

Maanteiden liikennemäärät ovat kasvaneet vuosien 2010 ja 2018 välillä noin 6,5 prosenttia. Kuluneella vuosikymmenellä tieliikenne on kasvanut lähes joka vuosi – poikkeuksena ovat olleet vain vuodet 2012 ja 2013. Näinäkin vuosina liikennemäärät vähenivät hyvin maltillisesti.

Maantieverkosto on tällä hetkellä noin 78 000 kilometriä pitkä, ja se on pituudeltaan pysynyt samanlaisena koko 2000-luvun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei tiestöllä olisi tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi moottoriteitä oli vuonna 2019 noin 926 kilometriä, kun vuonna 2010 niitä oli 765 kilometriä.

Myös siltojen määrä on kasvanut, niitä on rakennettu tällä vuosikymmenellä noin 300 kappaletta. Joukossa on useita poikkeuksellisen pitkiä siltoja. Hiljattain valmistuneet Vekaransalmen silta, Jännevirran silta ja Laitaatsalmen silta nousevat kaikki Suomen pisimpien siltojen kärkikymmenikköön. Maantieverkolla on nyt noin 15 000 siltaa.

Lisäksi pyörä- ja kävelyteiden määrä on kasvanut muutamalla sadalla kilometrillä. Niin ikään valaistuja maanteitä on nyt 300 kilometriä enemmän kuin vuosikymmenen alussa.

Korjausvelka kasvoi 2010-luvulla

2010-luvulla on puhuttu paljon myös korjausvelasta – ja syystä. Vuosituhannen alussa 2000–2010 päällystysmäärät olivat noin 3500 kilometriä vuodessa. Vuosina 2010–2018 päällystetiin vain hieman alle 2500 kilometriä maanteitä vuodessa. Supistuneet päällystysmäärät ovat johtuneet rahoituksen puutteesta.

Korjausvelan kasvu näkyy päällysteiden lisäksi muun muassa myös silloissa. Painorajoitettuja siltoja on tällä hetkellä yli 400 ja huonokuntoiseksi luokiteltuja siltoja yli 500 kappaletta. Painorajoituksiin vaikuttaa myös ajoneuvojen koon kasvu.

Vaikka 2010-luvulla korjausvelka kasvoi, nyt näkymät ovat hieman positiivisemmat. Uusi hallitusohjelma toi perusväylänpitoon pysyvän 300 miljoonan euron tasokorotuksen. Tämän tasokorotuksen turvin Väylä pystyy hiljalleen vähentämään tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelkaa.


reaktionapit