Vuonna 2010 tieliikenteessä kuoli 272 ihmistä ja loukkaantui poliisin tietojen mukaan 7 673 ihmistä. Tällä vuosikymmenellä näistä luvuista on tultu alaspäin.
"Vuoden 2018 ennakkoluvut ovat 234 kuolemaa ja noin 5 300 loukkaantumista. Sekä kuolemat että loukkaantumiset ovat vähentyneet, samalla kun liikenne on lisääntynyt", toteaa liikennejärjestelmän ja liikenneturvallisuuden asiantuntija Auli Forsberg Väylästä. Vuonna 2018 tieliikennettä oli noin 7,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.
Liikenneturvallisuuden kehitystä on päästy lisäksi seuraamaan vakavasti loukkaantuneiden määrillä vuodesta 2014 alkaen. Myös ne ovat vähentyneet. Vuonna 2014 vakavasti tieliikenteessä loukkaantui vakavasti noin 950 henkilöä. Vuonna 2017 sama lukema oli 829. Suunta on oikea.
Luvuista on nähtävissä, että loukkaantumisten määrä on supistunut useilla tuhansilla. Myös tieliikennekuolemissa trendi on alaspäin, joskin hitaasti. Mistä tämä myönteinen kehitys johtuu? "Keskeisimmät selittävät tekijät ovat turvallisemmat ajoneuvot, turvallisempi liikenneympäristö ja kuljettajien käyttäytyminen", Forsberg arvioi.
Uudet ajoneuvot ovat tyypillisesti turvallisempia kuin vanhat. Suomessa liikennekäytössä olevien ajoneuvojen keski-ikä on noin 12 vuotta, joten ajoneuvokannan uusiutuminen on melko hidasta.
Ajoneuvojen turvallisuuden lisäksi liikenneinfralla on vaikutusta onnettomuuksiin. Tieliikenteen onnettomuuksista noin 50 prosenttia tapahtuu maanteillä ja liikennekuolemista noin 70 prosenttia. Kuolemien suurempaa määrää maanteillä selittävät korkeammat ajonopeudet. Tuhoisin onnettomuustyyppi on kohtaamisonnettomuus. Turvallisemman liikenneympäristön eteen Väylävirasto on ELY-keskusten kanssa muun muassa uusinut teiden kaiteita. Joustavammat kaiteet vähentävät törmäysten vaarallisuutta.
Niin ikään kuljettajien käyttäytyminen vaikuttaisi parantuneen. Tämä voi näkyä esimerkiksi parempana ennakointina, muiden liikkujien huomioimisena ja oikeana tilannenopeutena. Autojen keskinopeuksissa ja ylinopeuksien osuuksissa näkyy hienoista laskua.
Vaikka kehitys on ollut myönteistä, tieliikenteessä kuolee vieläkin paljon ihmisiä. Kuolemien määrä on pienentynyt, mutta ei tarpeeksi.
"Suomi on sitoutunut puolittamaan tieliikennekuolemat vuoden 2010 tasosta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2020 tieliikenteessä kuolisi enintään 135 ihmistä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tavoitteeseen ei päästä", Forsberg kertoo. Kuluvan vuoden ennakkolukujen valossa tämä vuosi ei juuri poikkea vuodesta 2018.
Kehitettävää riittää myös erityisesti polkupyöräilijöiden liikenneturvallisuudessa. Lähes joka kymmenes tieliikenteessä kuollut oli pyöräilijä. "Tämä on huolestuttavaa. Liikennejärjestelmää tarvitsee kehittää siihen suuntaan, että myös kävelijät ja pyöräilijät voisivat kulkea turvallisemmin", Forsberg sanoo.
Tasoristeysturvallisuudessa vuosivaihtelu suurta
Tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut valtion rataverkolla tällä vuosikymmenellä keskimäärin noin 20-30 kappaletta vuodessa. Vuosivaihtelu on melko suurta.
"Tällä vuosikymmenellä vähiten tasoristeysonnettomuuksia valtion rataverkolla on sattunut vuonna 2011, silloin onnettomuuksia oli 15 kappaletta ja niissä kuoli 2 ihmistä. Jotakuinkin samalla tasolla ollaan myös tänä vuonna", kertoo liikenneturvallisuuden asiantuntija Jarmo Koistinen.
Tasoristeyksiä Suomen rataverkolla on noin 2700 kappaletta, joista 2000 on ilman varoituslaitosta. Valtaosa tasoristeyksistä sijaitsee rautateiden runkoverkolla sekä vähäliikenteisillä radoilla.
"Meillä on käynnissä vuoteen 2021 kestävä neljän vuoden tasoristeysohjelma. Tämän aikana poistamme yli 150 tasoristeystä ja parannamme noin 120 tasoristeystä", Koistinen toteaa.
Onnettomuusennusteen mukaan tasoristeysohjelma tulisi vähentämään yli 40 tasoristeysonnettomuutta seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Lisätietoa:
Tieliikenteen turvallisuus:
Auli Forsberg,
Asiantuntija, liikennejärjestelmä ja liikenneturvallisuus,Väylä, puh. 029 534 3903, [email protected]
Tasoristeysturvallisuus:
Jarmo Koistinen,
Asiantuntija, liikenneturvallisuus, Väylä, puh. 029 534 3166, [email protected]
Lue lisää väyläverkon vuosikymmenestä verkkopalvelustamme:
Mitä tapahtui radoilla vuosikymmenessä?
Vuosikymmen maanteillä: liikennemäärät ja korjausvelka kasvaneet