null
null Mitä tapahtui radoilla vuosikymmenessä?

Mitä tapahtui radoilla vuosikymmenessä?

Julkaistu 13.12.2019

Rautatieliikenteessä on nähtävissä varsinainen renessanssi. Taustalla vaikuttavat paitsi ilmastotavoitteet, myös rautatieliikenteen sujuvuuteen ja houkuttelevuuteen tehdyt panostukset. Lähes 6000 km rautateitä pidetään kunnossa joka päivä, mutta mikä muuttui rautatieliikenteessä vuosikymmenessä?

Karttakuva siitä, mikä muuttui ja mitä rataosia rakennettiin kymmenessä vuodessa.
Kuva: Karttakuva siitä, mikä muuttui ja mitä rakennettiin rautateillä kymmenessä vuodessa. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Henkilöliikenteen matkojen määrä on jatkanut kasvuaan. Kun 2010 tehtiin 68 miljoonaa matkaa vuodessa, määrä on nyt 88 miljoonaa. Lähiliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet merkittävästi: 55 miljoonasta vuosittaisesta matkasta 74 miljoonaan.

Kaukoliikenteen vuosittainen matkustajamäärä oli vuosikymmenen alussa reilu 13 miljoonaa matkaa ja samoihin lukemiin päädytään vuosikymmenen päättyessä. Hintakilpailu bussiyhtiöiden ja kaukojunien välillä oli vaikuttamassa notkahdukseen matkustajamäärissä 2013. Matkustajamäärät kääntyivät uudelleen nousuun 2017, joka on edelleen vahvistunut. Hintatason muutoksen lisäksi dynaaminen hinnoittelu on vaikuttanut kysyntään.

Nopeat ratayhteydet houkuttelevat henkilöliikenteen matkustajia

Lähiliikenteen kasvua on kirittänyt mm. Kehärata. Kokonaan uutta rataa on rakennettu vuosikymmenen aikana vähän, mutta Kehärata on löytänyt käyttäjänsä nopeasti. Kehäradan viideltä uudelta asemalta lähtee ja niille saapuu arkipäivisin noin 25 000 matkustajaa. Matkustus on lisääntynyt useimmilla muillakin Kehäradan varren vanhoilla asemilla. Kehärata tarjoaa junayhteyden Helsinki-Vantaan lentokentälle ja on vaikuttanut merkittävästi koko radan varren maankäyttöön.

Henkilöliikenteen houkuttelevuuden kannalta tärkeää nopeaa ratayhteyttä eli yli 160 km/h sallivia rataosuuksia on tehty tällä vuosikymmenellä väleille Seinäjoki-Oulu, Lahti-Kouvola-Luumäki-Vainikkala (allegro Pietariin). Nopea ratayhteys tarkoittaa myös, että matkalta on poistettu tasoristeykset. Tällä hetkellä Suomessa on nopeaa ratayhteyttä yhteensä 1 120 km.

Asemia ja liikennepaikkoja on ratojen varrella n. 200. Määrä on pysynyt suunnilleen samana. Matkakeskushankkeet ovat parantaneet liikkumisen mukavuutta ja isompien hankkeiden yhteydessä on parantunut laiturialueiden esteettömyys.

Henkilöliikenteen markkinaosuus rautateiden osalta on ollut pitkään noin viidessä prosentissa, mutta tämän vuoden matkustajamäärät vievät osuutta lähemmäs 6 %. Henkilöautojen markkinaosuus on edelleen kulkumuodoista selvästi suurin 82 %. Ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta markkinaosuuden kasvattaminen on paikallaan. Ruotsi, Tanska ja Hollanti ovat esimerkkejä maista, joissa rautatieliikenteen markkinaosuus on 10 %.

Isompia kuormia sähköistetyllä verkolla

Rautateiden tavaraliikenteen määrän kehitys on vaihdellut vuosittain, esimerkiksi kuorma-autojen suurimman sallitun massan nostaminen vuonna 2013 on vaikuttanut kysyntään. Tästä huolimatta kasvua vuoden on ollut vuoden 2015 jälkeen.  Kokonaiskuljetusten määrä on kivunnut 35 miljoonasta tonnista 40:een. Kotimaista tavaraliikennettä on enemmän, mutta kasvua on ollut erityisesti kansainvälisen tavaraliikenteen tonneissa. Metsäteollisuuden puukuljetukset ovat edelleen suurin tuoteryhmä.

Tavarakuljetusten sujuvuutta ja kuljetustehokkuutta on parannettu merkittävästi. Kustannustehokkuutta parantavat eniten sähköistys ja akselipainon nosto. Sähköistetyn radan määrä on lisääntynyt yli 200 kilometrillä. Pisimpiä osuuksia ovat Jyväskylä-Äänekoski, Seinäjoki-Vaasa sekä Rovaniemi-Kemijärvi. Vilkkaimmat rataosat on jo sähköistetty, mutta käynnissä ja suunnitteilla on yhä uusia sähköistyshankkeita. Sähköistys tekee liikenteestä paitsi ympäristöystävällisempää, myös sujuvampaa, kun veturia ei tarvitse vaihtaa kesken matkan. Suomen rataverkosta on sähköistetty nyt 3 331 km.

Raideliikenteen kuljetustehokkuutta parannetaan akselipainoa nostamalla. 25 tonnin akselipainon verkko on laajentunut tällä vuosikymmenellä selvästi ja sen laajuus on nyt 1 319 km. Tällä vuosikymmenellä nosto 25 tonniin on tehty rataosille Jämsänkoski-Tampere-Kokemäki-Rauma, jolla kulkee mm. paperikuljetuksia, Tampere-Seinäjoki-Oulu (metsä- ja metalliteollisuuden kuljetuksia), Tuomioja-Raahe-Rautaruukki (metallikuljetuksia) sekä Lahti-Vainikkala -välille (metsä- ja kemianteollisuuden kuljetuksia).

Erityisesti tavaraliikennettä palvelevia ratahankkeita olivat Riihimäen ja Pännäisten kolmioraiteet, jotka molemmat helpottavat junien liikennöintiä ilman veturinvaihtoa tai ympäriajoa.