Hyppää sisältöön

Mihin suuntaan liikenne kulkee seuraavalla vuosikymmenellä?

Julkaistu 13.12.2019

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Kehittyvä teknologia – etenkin liikenteen automaatio ja robotisaatio – sekä uudenlaiset digitaaliset palvelut, jotka mahdollistavat liikkumisen palveluistumisen, muuttavat liikkumisen tapoja jo lähitulevaisuudessa.

Kuvituskuva.

Väylä aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa, kun liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan rakenteet uudistettiin vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Väylän rooli liikennejärjestelmän kokonaisuudessa on valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittäminen sekä kunnossapito. Huolehdimme myös liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Väylän tavoitteena on toimiva, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä, jossa ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti ja turvallisesti.

Ilmastovaikutukset on huomioitava

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää laajaa keinovalikoimaa ja myös vaikeita päätöksiä, sillä liikenteen päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Päästötavoitteet ovat kovat ja niiden saavuttamiseksi on mm. tehostettava kuljetuksia ja logistiikkaa sekä lisättävä joukko- ja kevyen liikenteen kulkutapaosuuuksia. Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kasvava ympäristötietoisuus nopeuttavat osaltaan liikkumisen ja logistiikan muutosta

Tällä hetkellä valtioneuvostossa on käynnissä mm. fossiilittoman liikenteen tiekartan ja liikenteen verouudistuksen valmistelu. Ihmisten liikkumiselle ja elinkeinoelämän kuljetuksille on tarjottava riittävästi uusia vaihtoehtoja ja varmistettava, että ilmastopolitiikasta aiheutuva taakka jaetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Toivon poliittisilta päättäjiltä rohkeutta tehdä päätöksiä sekä kansalaisilta ja elinkeinoelämältä ymmärrystä niitä täytäntöön pantaessa.

Kasvavien kaupunkiseutujen väliset sujuvat yhteydet on turvattava ja työssäkäyntialueiden toimivuus ja palvelutaso on varmistettava ensisijaisesti kattavilla raideyhteyksillä kaupunkiseutujen välillä. Lisäksi tulevaisuudessa on entistä laajemmin mahdollistettava julkisen liikenteen varaan rakentuva asutus.

Väylien rakentamisen ja kunnossapidon ilmastovaikutuksiin on kiinnitettävä jatkossa selvästi enemmän huomiota ja päästöjen vähentämistä on edistettävä myös väylänpidon keinoin. Tähän Väylä on vahvasti sitoutunut. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on nostettava keskiöön kestävää liikennettä edistävät ratkaisut, esimerkiksi kävely ja pyöräily, joiden rooli osana liikennejärjestelmää on viime vuosina ymmärretty ja tullut yhä tärkeämmäksi.

Väylä edistää kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikkumisessa, mm. kehittämällä infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelua, kohdentamalla rahoitusta kevyen liikenteen väyliin ja lisäämällä omalta osaltaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi.

Rahoitustason nosto tuo uusia mahdollisuuksia

Hallitusohjelmassa on sovittu perusväylänpidon rahoitustason pysyvästä 300 miljoonan euron tasokorotuksesta tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpitoon tulee 362 miljoonaa euron lisärahoitus vuonna 2020.

Tämä lisärahoitus on väyläverkolle todella tärkeä. Sillä vähennetään liikenteen pullonkauloja sekä toteutetaan päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Rahoituksen kohdentaminen parantamishankkeisiin johtaa kuitenkin siihen, että korjausvelkaa pystytään vähentämään melko hitaasti.

Parhaillaan valmisteltavalla valtakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tavoitellaan pitkäjänteisyyttä, ennakoitavuutta ja riittävää rahoitustasoa koko Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen yli hallituskausien. Lisäksi on tärkeää ottaa kantaa myös perusväylänpidon resurssien suuntaamiseen ja muodostaa tahtotila olemassa olevan väylästön kuntoa ja palvelutasoa koskien.

Toimiva, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä edellyttää eri toimijoiden, kuten infranhaltijan, urakoitsijoiden, suunnittelijoiden, liikenteenohjauksen, liikennöitsijöiden ja kunnossapitäjien saumatonta yhteistyötä.



Kari Wihlman
Väylän pääjohtaja


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta