Taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivi, joka velvoittaa jäsenmaita tehostamaan energiankäyttöään. Jotta tavoitteisiin päästään, Suomen valtio on valinnut vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset keinoksi täyttää EU:n vaatimukset. Tärkein etu vaihtoehtoisen energiatehokkuussopimukseen liittymisessä Väylävirastolle on vapaus valita omista lähtökohdista tehokkaimmat ja taloudelliset keinot energiatehokkuuden edistämiseen.
Väylävirasto tulee esimerkiksi vähentämään energiankäyttöä tievalaistuksessa ja sähköistetyllä rataverkolla. Säästötavoite on 10 % nykyisestä energiankäytöstä vuoden 2035 loppuun mennessä.
”Voimme säästää energiaa ottamalla laajemmin käyttöön jo hyväksi todettuja ratkaisuja. Pystymme esimerkiksi vähentämään ulkovalaistukseen käytettävää energiaa vaihtamalla vanhoja suurpainenatriumlamppuja LED-valaisimiksi. Rataverkolla taas olemme tutkineet ja tehostaneet esimerkiksi vaihteiden lämmityksen energiatehokkuutta”, toteaa kehittämispäällikkö Anne-Mari Haakana.
”Toki tarvitsemme rinnalle myös uusia keinoja. Tarkastelemme niitä yhdessä eri toimintojen kanssa, kun Väylävirasto laatii sopimuksen toimeenpanoa koskevan toimintasuunnitelman”, jatkaa Haakana.
Sopimuksen myötä kehitämme toimintamme energiatehokkuutta pitkäjänteisesti ja seuraamme aktiivisesti tavoitteen toteutumista.
Mikä on energiatehokkuussopimus?
Väylävirasto ja Energiavirasto allekirjoittivat energiatehokkuussopimuksen 26.6.2026. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja eri toimialojen välisiä sopimuksia, jotka ohjaavat teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa sekä julkista alaa energian tehokkaampaan käyttöön vapaaehtoisin keinoin. Nyt alkava sopimuskausi on järjestyksessään neljäs ja on solmittu vuosille 2026–2035.
Energiatehokkuussopimukset ovat vuosikymmenten saatossa vakiintuneet osaksi Suomen energiapolitiikkaa. Niillä on tärkeä rooli Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa ja ne tukevat Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Energiatehokkuussopimuksiin on sitoutunut laajasti valtionhallintoa ja eri toimialoja. Mukana ovat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Elintarviketeollisuusliitto, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus, Kaupan Liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Autoalan Keskusliitto, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, Kuntaliitto ja Maakuntien tilakeskus.
Lue lisää: https://energiatehokkuussopimukset.fi/