Talven jäätilanne oli suotuisa merimerkeille

Julkaistu 16.6.2025

Kevät on merenkulun turvalaitteiden kunnossapidon sesonkiaikaa, mutta tänä vuonna korjattavaa oli keskimääräistä vähemmän talven suotuisan jäätilanteen takia. Kävimme Vaasan edustalla toteamassa tilanteen.

Kelluvien merimerkkien sijainti ja kunto tarkistetaan joka kevät. Kuvassa oleva viitta Vaasan edustalla oli oikealla paikallaan.
Kelluvien merimerkkien sijainti ja kunto tarkistetaan joka kevät. Kuvassa oleva viitta Vaasan edustalla oli oikealla paikallaan.

Vesiväylien kunnossapito on merenkulun turvalaitteiden tarkastamista, huoltoa sekä näiden korjaus-, kunnostus- ja rakentamistoimenpiteitä. Lisäksi vesiväylien kunnossapitoon kuuluvat väylien kunnossapitoruoppaukset ja kunnossapitoa palvelevat väylien suunnittelu ja tutkimukset. Turvalaitetyöt varmistavat ja ylläpitävät merenkulun turvallisuutta.

Turvalaitteita eli kansankieliseltä nimeltään merimerkkejä on Väyläviraston ylläpitämillä vesiväylillä yhteensä runsaat 25 500 kappaletta. Joka kevät Väyläviraston urakoitsijat tarkistavat kaikkien kelluvien turvalaitteiden sijainnin ja kunnon. Talven aikana viitat ja poijut voivat siirtyä paikaltaan, rikkoutua tai kadota kokonaan.

”Urakka alkaa olla loppusuoralla – eteläisessä Suomessa tarkistukset tehdään jo aiemmin keväällä, ja Perämeren pohjukassakin viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Tänä vuonna korjattavaa oli keskimääräistä vähemmän niin Vaasan seudulla kuin koko Suomessa helpon jäätalven takia”, kertoo vesiväylänpidon aluepäällikkö Mika Lehtola Väylävirastosta.

Vaasan rannikkoseutu kuuluu Pohjanlahden urakka-alueeseen, jossa on yhteensä yli 1 500 turvalaitetta. Näistä yli 1 000 on viittoja tai poijuja väylien varsilla.

Kiinteiden merenkulun turvalaitteiden tarkastus- ja huoltokäynti tehdään vuosittain. Kuvassa Korsön saaren sektoriloisto eli majakka, jonka korkeus on 26 metriä merenpinnasta.
Kiinteiden merenkulun turvalaitteiden tarkastus- ja huoltokäynti tehdään vuosittain. Kuvassa Korsön saaren sektoriloisto eli majakka, jonka korkeus on 26 metriä merenpinnasta.

Hyvä tiedonhallinta palvelee tehokkaampaa kunnossapitoa

Myös vesiväylien kunnossapidossa tiedonhallinta on kehittynyt valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kohteissa ei enää tarvita paperisia muistiinpanovälineitä, kuten vielä pitkään 2000-luvulle asti. Kun merimerkkien tiedot ovat ajan tasalla ja jatkuvasti helposti saatavilla, on myös kunnossapito tehokkaampaa.

”Reimari-järjestelmämme toimii mainiosti myös mobiilissa, jolloin urakoitsijoiden edustajat voivat merkitä tarkastus- ja huoltokäyntien tiedot tilaajan nähtäville reaaliajassa”, Lehtola sanoo.

Lisäksi osassa kohteista on mahdollisuus kaukovalvontaan. Kaukovalvontaa hyödynnetään esimerkiksi sijainti- ja jännitetarkastuksissa ja näin helpotetaan osaltaan turvalaitteiden tarkastuksia. Kaukovalvontaa asennetaan pääsääntöisesti kauppamerenkulun väylille.

Kaukohallinnan avulla käyttäjät voivat esimerkiksi säätää loistojen kirkkautta määräajaksi ja parantaa siten loistojen näkyvyyttä.

Katso myös:

Lue lisää merenkulun turvalaitteista

Meri on Joonatan Ahlroosille työ ja harrastus

Monet merenkulun turvalaitteet, kuten kuvassa oleva linjamerkki, saavat virtansa aurinkopaneeleista.
Monet merenkulun turvalaitteet, kuten kuvassa oleva linjamerkki, saavat virtansa aurinkopaneeleista.
Väylävirastolla on käytössään kolme valvontavenettä, joista yhden asemapaikka on Vaasassa.
Väylävirastolla on käytössään kolme valvontavenettä, joista yhden asemapaikka on Vaasassa.
Vuonna 1997 valmistunut Raippaluodon silta Vaasan edustalla on vielä toistaiseksi Suomen pisin silta, kunnes Kruunuvuorensilta Helsingissä valmistuu.
Vuonna 1997 valmistunut Raippaluodon silta Vaasan edustalla on vielä toistaiseksi Suomen pisin silta, kunnes Kruunuvuorensilta Helsingissä valmistuu.