Maanteitä ylläpidetään niin kansalaisten kuin elinkeinoelämänkin tarpeita varten, ja Väyläviraston tavoitteena on hankkia liikennemäärätietojen rinnalle tietoa yritysten käyttämistä reiteistä ja kuljetusvolyymeista tieverkolla. Tällä halutaan parantaa ennen kaikkea ymmärrystä vähäliikenteisen tieverkon käytöstä sekä tietyistä erityistarpeista, kuten erikoiskuljetuksista.
Puukuljetukset ovat yksi merkittävä vähäliikenteisen tieverkon käyttäjä, ja viimeisten vuosien aikana Väylävirasto onkin parantanut tilannekuvaa erityisesti tieverkolla kulkevista puuvirroista. Tietojen keräämisessä on hyödynnetty puukuljetusten suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä LogForcea. Tiedot yhdistetään UPM:n kuljetuksista tuotettuun vastaavaan tietoon.
”Aineisto ei ole täysin kattava, ja erityisesti sahojen kuljetuksia puuttuu aineistosta. Toiveena onkin täydentää aineistoa puuttuvilla tiedoilla. Väylävirasto ja ELY-keskukset käyttävät toiminnassaan yhdistettyä aineistoa. Meillä on yritysten kanssa sovitut selkeät pelisäännöt, joita noudatetaan aineiston hyödyntämisessä", kertoo asiakkuusyksikön päällikkö Anu Kruth Väylävirastosta.
Osa aineistosta on sovittu avoimeksi yritysten kanssa, ja se löytyy Suomen Väylät -palvelusta. Palvelussa on esitetty viisiportaisella luokittelulla vuoden 2022 puuvirta-aineisto eli kuljetetut tonnit ja ajoneuvojen lukumäärä.
Niukka rahoitus sinne, missä sitä eniten tarvitaan
Kerättyjen tietojen avulla voidaan vähäliikenteisen tieverkon kunnossapidon toimenpiteiden kohdentamisessa huomioida aiempaa paremmin puukuljetusten tarpeet. Samalla voidaan tuottaa hyötyä myös muille kyseistä verkkoa käyttäville, kuten tavallisille kansalaisille.
”Tietoja hyödynnetään esimerkiksi talvihoitoluokkien, eli tien talvihoidon toimenpiteiden määrittämisessä. Tiedon avulla voidaan lisäksi suunnitella muun muassa sorastuksia tai priorisoida päällystys- ja sillankorjauskohteita”, sanoo elinkeinoelämän asiakkuusasiantuntija Jaakko Mattila Väylävirastosta.
Vaikka vähäliikenteistä tieverkkoa on kilometreissä todella paljon, valtaosa koko maantieverkosta, on sen osuus kaikesta liikennesuoritteesta vain noin 11 prosenttia. Kunnossapidon rahoitusta on siis käytettävissä vähän suhteessa tieverkon pituuteen.
”Vähäliikenteinen verkko on kuitenkin tärkeä maaseudun asukkaille ja elinkeinotoiminnalle. Onkin tärkeää, että käytettävissä oleva rahoitus pystytään kohdentamaan siten, että sillä saadaan mahdollisimman paljon hyötyä käyttäjille”, Mattila korostaa.
"Vastaavantyyppisiä tietoja on hankittu ja hankitaan jatkossakin myös muista vähäliikenteistä verkkoa käyttävistä kuljetuksista. Tiedon avulla pystymme tunnistamaan niin sanotun tavaraliikenteen välittäjäverkon eli sen vähäliikenteisen tieverkon osan, jolle vuodesta toiseen kertyy merkittävä määrä raskasta liikennettä. Kun toimenpiteitä kohdennetaan tälle verkon osalle, hyötyvät siitä laajasti eri toimijat", Kruth lisää.
Lue myös muut lokakuun uutiskirjeen jutut:
Pääjohtaja Wihlman: Millaisella väyläverkolla liikut ja kuljetat vuonna 2024?
Kuudesluokkaisen tarkkasilmäinen turvallisuushavainto kertoo kansalaistestauksen tarpeellisuudesta
Ratatöiden ajoitus on neuvottelua
Seitsemän kysymystä ja vastausta Liikenteen asiakaspalvelusta