Miten ratatyöt ja liikenne sovitetaan yhteen, Juha Kröger?

Väylien käyttöpalvelut -osastolla Pieksämäellä työskentelevällä Juhalla on rautatie verissä.

- Tulin alalle 1983, ja olen tehnyt rautateiden parissa töitä laajalla skaalalla. Olen työskennellyt ratapihatoimintojen, henkilöliikenteen asiakaspalvelun ja liikenteenohjauksen parissa sekä myös liikennesuunnittelijana. Rautatieläinen olen toisessa polvessa, sillä myös isäni oli aikoinaan rautateillä töissä, Juha kertoo.

Nykyisessä toimenkuvassaan Juha vaihtaa kahden hatun välillä: hänen vastuullaan on niin rautatieliikenteen ohjauksen hankinnat kuin ratatöiden ja liikenteen yhteensovittaminen rautateillä.

- Yhteensovittaminen vaatii yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa sekä tietenkin paljon sisäistä keskustelua Väylän porukan kesken. Onnistunut yhteensovittamisprosessi kysyy aikaa ja paneutumista meiltä tilaajana, liikennöitsijöiltä, rakennuttajakonsulteilta ja urakoitsijoilta. Finraililla ja sen alueellisilla liikennesuunnittelijoilla on luonnollisesti tärkeä rooli, samoin kuin kotimaisella teollisuudella ja esimerkiksi satamilla. On todella tärkeää, että sidosryhmät pidetään hankkeen työvaiheessa tiiviisti mukana ja ratkotaan ongelmia yhdessä. Tämä sujuu onneksi hyvin, Juha kiittelee.

Liikenteen ja rakentamisen yhteensovittaminen tehdään vuosiksi eteenpäin. Liikennöitsijät ovat esimerkiksi aloittaneet aikatauluhakemuksien tekemisen helmikuussa vuodelle 2021, ja tavoitteena on, että heillä on riittävän tarkat ratatöiden liikennevaikutustiedot hakemusta varten. Suunnitelmissa pyritään varautumaan myös vasta poliittisissa linjanvedoissa esillä olleet hankkeet, vaikka rakentamisesta ei ole vielä päätetty.

- Lähtötietona toimii rautateiden verkkoselostuksen laadinta, joka julkaistaan noin 1,5 vuotta ennen liikennemuutosten toteutumista. Tulevaisuudessa ensimmäinen kuulemiskerta ulottuu peräti 2,5 vuoden päähän. Verkkoselostuksen perusteella liikennesuunnittelu- eli LISU-kokouksissa tarkastellaan kokonaistilannetta neljä kertaa vuodessa. Käytännössä kokouksissa päivitetään kuluvan rakentamiskauden ratatöiden tilannetta sekä luodaan katsaus kahden seuraavaan kauden työkantaan, Juha selittää.

Mitä isompi hanke on – ja sitä myöten sen vaikutukset liikenteeseen – sen tärkeämpää on saada tieto ajoissa kulkemaan kaikille tahoille. Esimerkiksi Luumäki–Imatra-ratahankkeessa painotuksena on ollut rakentamisen vaikutukset etenkin tavaraliikenteelle. Matkustajille kohdistamalla työvaiheita viikonloppuihin ja lisäksi käytettävissä on korvaava reitti maanteitse. Tavaraliikenteen kuljetukset käytännössä pysähtyvät liikennekatkon aikana kiertoreitin puuttuessa yksiraiteisella rataosuudella. Tuotantolaitoksille tieto liikennekatkoista onkin kallisarvoinen tuotantosuunnittelunsa kannalta. Myös uusien hankkeiden tulo pakkaan pitää suunnitella hyvissä ajoin.

- Tulevalla rakennuskaudella käynnistyvä Kouvola–Kotka/Hamina-ratahanke vaikuttaa samalla tavaraliikenteen kuljetuskäytävällä kuin Luumäki-Imatra-hanke. Kahden ison hankkeen vaikutukset pitää huolellisesti sovittaa yhteen ja viestittää ajoissa, Juha sanoo.

Suunnittelussa katsotaan, minkälainen työkohde on sekä minkälaisia työvaiheita ja menetelmiä tullaan käyttämään. Myös työn läpimenoaika huomioidaan, ja katsotaan lisäksi rakentamisen vaikutuksia ympäröivään maailmaan: miten ne vaikuttavat matkustajiin, rahdin antajiin sekä muuhun rataverkkoon?

- Kokonaisuudessaan ratatöiden yhteensovittaminen toimii hyvin koko maassa. Mielestäni aikainen tiedonsaanti ja tiedon jakamisen parantuminen ovat olleet avainasemassa sujuvuuden varmistamisessa ja tämän parantamiseksi tehdään jatkuvasti kehitystyötä, Juha painottaa lopuksi.

JETI = junaliikenteen ennakkotietojärjestelmä, jolla laaditaan, jaetaan ja ylläpidetään ennakkoilmoituksia ja radan liikennöitävyyteen vaikuttavia tietoja. Järjestelmässä laaditaan ja hyväksytään rataverkolla tehtävät ratatyöt ja ennakkosuunnitelmat.

Kiireellinen ratatyö = ennalta suunnittelematon ratatyö, esimerkiksi vikojen korjaamiseen ja lumen poistoon liittyvät työt.

Työrako = ajanjakso, jolloin kapasiteetti on varattu ratatyölle.

LISU = neljä kertaa vuodessa järjestettävä, sidosryhmät saman pöydän ääreen kokoava liikennesuunnittelukokous. Liikennöintikapasiteetin tasapuolisen jakamisen kannalta tärkeä.