”Ilman mittauksia ei voisi rakentaa. Ne ovat edellytys sille, että rakenteet ja tiet saadaan tehtyä sinne, minne ne on suunniteltu ja minne ne on lupa rakentaa”, MittausGroup Oy:n Mikko Kumpula sanoo. Hän on Hailuodon kiinteän yhteyden mittauspäällikkö ja tietomallikoordinaattori.
Mittauksilla määritetään rakenteiden sijainti suhteessa muihin rakenteisiin ja korkeus suhteessa keskimääräisen meriveden korkeuteen.
Mittapisteet tyhjän päälle
Mittaustyöt alkoivat työmaalla mittapisteiden tekemisellä. Hailuodossa ja mantereella mittapisteitä voitiin tehdä kiinteisiin paikkoihin, esimerkiksi tuulimyllyihin tai kiviin. Merelle sen sijaan on pitänyt lyödä paaluja, joihin on tehty mittapisteitä. Rakentamisen edetessä myös kiinteitä rakenteita voitiin hyödyntää mittapisteverkoston tekemisessä, joka kattaa lopulta koko työmaa-alueen.
Mittapisteet on määritetty pitkällä staattisella mittauksella satelliittipaikannuksen avulla. Rakennettavien kohteiden sijainti ja korkeus määritetään mittapisteverkoston perusteella. Jokaiseen mittaukseen tarvitaan vähintään kaksi mittapistettä, joiden perusteella mitattavan rakenteen sijainti määritetään. Useampi mittapiste lisää tarkkuutta.
”Tässä hankkeessa on ollut erittäin erityistä se, että mittapisteverkosto on pitänyt rakentaa tyhjän päälle ja pitää tarkkuutta kasassa sen varassa.”
Ennen takymetriin ja satelliittipaikannuksen välineisiin tarttumista Kumpula oli aloittanut hommat toimistolla. Hän aloitti tutustumisen suunnittelijan aineistoihin maaliskuussa 2024 ja ryhtyi määrittämään koordinaatistoa ja mittapisteiden verkostoa olemassa olevien valtakunnallisten mittapisteiden perusteella.
Hanke on Kumpulan osalta valmis, kun viimeiset luovutusaineiston dokumentit luovutetaan Väylävirastolle. Niillä todennetaan, että rakenteet ovat paikallaan ja täyttävät laatuvaatimukset. Sitä ennen on mitattu kaikkien rakenteiden toteutunut sijainti ja korkeus. Viimeinen mittaus tehdään siitä rakenteesta, joka valmistuu viimeisenä, todennäköisesti päällysteen reunasta.
Linssit huurussa
Sääolosuhteet ovat luoneet mittaamiseen omat vaikeutensa: Sumu luo mittalaitteisiin heijastuksia tai estää mittaamisen tarpeeksi kauas. Sumu ja sade huurruttavat linssejä, ja tuuli heiluttaa mittalaitteita tai voi jopa kaataa ne. Satelliittipaikannuksenkin kannalta työmaan sijainti on hankala, sillä sen tarvitsemia satelliitteja ei etenkään ilta-aikaan ole sopivissa paikoissa tarvittavaan mittaustarkkuuteen, Kumpula kertoo.
Pitkän ja kapean työmaan erityinen haaste mittauksille on ollut se, että rantoja lukuun ottamatta työmaa-alueen ulkopuolella ei ole kiinteitä kohtia, joihin olisi voinut perustaa mittapisteitä.
”Kapealla työmaalla on koko ajan kulkua ja rakentamista. Mittapisteitä katoaa tai jää piiloon.”
Työmaa-alueelle tehdyt mittapisteet saattavat myös liikkua, mikä huomataan toistuvissa mittauksissa. Esimerkiksi siltojen rakenteiden mittauksissa virhemarginaali saa olla joitakin millimetrejä. Betonirakenteiden korkeudessa tarkkuudeksi riittää kaksi senttimetriä.
MittausGroup on tehnyt hankkeen kaikki mittaustyöt. Parhaimmillaan se on työllistänyt neljä mittaajaa. Molemmilla silloilla on ollut omat vastuumittaajat.
Kumpulan työ on keskittynyt mittapisteistön luontiin ja kokonaisuuden hallintaan. Tietomallikoordinaattorin roolissa hän on koordinoinut ja jalostanut suunnittelijoiden tekemiä tietomalleja työkoneiden käyttöön sopivaan muotoon. Lisäksi hän on kuvannut dronella ilmakuvia työmaan eri vaiheista ja luonut niiden perusteella tarvittaessa pistepilviaineistoja. Ne ovat maan pintaa ja siinä olevia kohteita kuvaavia kolmiulotteisia pistemäisiä aineistoja.
Mittaustöiden merkitys työmaalla on valtava. Siksi laaduntarkkailua tehdään koko ajan.
”Jos mittauksissa joku menee vikaan, sen jälkeen kaikki menee vikaan.”
Huikun sillan välituet mitattiin paikalleen veden ympäröimässä kasuunimontussa
Mikko Kumpula nostaa koko Hailuodon kiinteän yhteyden hankkeen kiinnostavimmaksi vaiheeksi Huikun sillan rakentamisen. Se oli mittauspäällikön näkökulmasta laajuudeltaan erityinen. Myös mittausolosuhteet olivat ainutlaatuiset.
”Sillan välitukia tehtiin merenpohjaan. Se oli mieleenpainuvaa, eikä välttämättä hyvällä tavalla. Veden ympäröimässä kasuunimontussa oli ahdasta mittailla, ja sattui vielä olemaan talvikelitkin”, Kumpula muistelee.
”Siihen hommaan muodostui viha-rakkaussuhde.”
Huikun sillan työntöasennuksessa mittaukset alkoivat työntöasennuksessa käytetyn penkan ja asennusradan mittauksilla. Myös työkoneissa oli omat satelliittipaikantimet, joiden perusteella kuljettaja tiesi, minne kiviainesta piti penkassa lisätä ja mistä poistaa.
”Lopputulos käytiin sitten tarkistamassa omalla mittalaitteella.”
Työntöasennuksen ensimmäiset tarkemmat mittaukset tehtiin työntöradan liukulaakerikeinuille.
”Mitta otettiin lanseerauspedin viereen merenpohjaan lyödystä ja louheella ympäröidystä paalusta.”
Jokainen lohko mitattiin oikeaan linjaan ja korkeuteen, asennettiin ja hitsattiin, ja tehtiin tarkistusmittaus ennen työntöä. Työnnön aikana tehtiin tarkistusmittauksia, joiden perusteella varmistuttiin siitä, että työntö on lähtenyt menemään suunnitelman mukaisesti.
”Viimeiseksi asennuksessa mitattiin palkiston toteutunut muoto, kun se oli työnnetty välitukien päälle paikalleen.”
Huikun sillan valun valmistuttua sen korkeuden on mitattu olevan muutaman millimetrin sisällä suunnitellusta.