Maantiesiltoja korjataan ahkerasti tulevana kesänä

Hallituksen myöntämästä niin sanotusta korjausvelkarahasta käytetään tänä vuonna 20 miljoonaa euroa lisärahana maantiesiltojen korjaamiseen. Tulevana kesänä tavoitteena onkin korjata noin 150 siltaa, joka on aikaisempia vuosia selvästi suurempi määrä. Siltoja korjaamalla ehkäistään tieliikenteen pullonkauloja ja huolehditaan elinkeinoelämälle sekä huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetusreiteistä.

Hallitus on osoittanut tälle vuodelle tieverkon korjausvelan purkuun 200 miljoonan euron lisärahoituksen, josta 180 miljoonaa käytetään maanteiden päällystämiseen ja 20 miljoonaa maantiesiltojen korjauksiin. Viime vuosina maantiesiltojen korjauksiin on voitu käyttää keskimäärin noin 75 miljoonaa euroa vuosittain, joten lisärahoituksen merkitys on suuri – tänä vuonna kokonaissumma tieverkon silloille ja muille taitorakenteille kuten tunneleille on 111 miljoonaa euroa. Resurssit käytetään mahdollisimman kustannustehokkaasti liikenteen etuja palvellen.

”Huonokuntoisimpia siltoja voidaan korjausvelkarahan avulla korjata aikaisemmin, jolloin mahdolliset ongelmat tai korjauskustannukset eivät ehdi kasvaa suuremmiksi. Huonokuntoinen silta aiheuttaa liikenteelle pahimmillaan paino- tai nopeusrajoituksia ja pitkiäkin kiertoteitä. Korjausvelan kasvua hidastetaan siltoja korjaamalla myös pintaa syvemmältä”, kertoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.

Noin viisi prosenttia maantiesilloista huonossa kunnossa

Suomi on tuhansien siltojen maa. Väyläviraston omistuksessa on reilut 15 000 maantiesiltaa, joiden keskimääräinen kunto on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskusuunnassa. Silti noin 95 prosenttia maantiesilloista on rakenteelliselta kunnoltaan edelleen erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Suomen siltojen vaurionsietokyky on kuitenkin pääsääntöisesti hyvä.

”Tämä tarkoittaa, että mahdolliset vauriot havaitaan ennen kuin sillan kunto muuttuisi kriittiseksi. Yksittäisiä huonokuntoisia siltoja kuitenkin löytyy joka puolelta maata. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Silloille tehdään yleistarkastus viiden vuoden välein ja tarvittaessa tarkempi erikoistarkastus”, toteaa taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä Väylävirastosta.

Huonokuntoisten siltojen määrän kasvu kuitenkin kiihtyy edelleen tulevina vuosina. Siltojen keskimääräinen kunto heikentyy ensisijaisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin moni 1960–70-luvuilla rakennettu silta on vanhentunut ja muuttunut huonokuntoiseksi samoihin aikoihin. Toiseksi kunnossapidon kustannustaso on 2020-luvulla noussut pysyvästi korkealle. Rahalla saadaan yksinkertaisesti vähemmän.

Kohteet valitaan kustannustehokkuus edellä

Siltakorjauskohteissa pyritään ohjaamaan resurssit sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty. Asia ei ole mustavalkoinen, vaan kohteiden valintaan vaikuttavat muutkin seikat kuin korjausvelan määrä. Vanhoja siltoja uusitaan siksi, että ne ovat huonossa kunnossa, mutta myös siksi, ettei esimerkiksi niiden kantavuus riitä nykyisille raskaan liikenteen vaatimuksille.

”Usein myös pohditaan, onko kustannustehokkaampaa korjata vanha silta vai rakentaa uusi. Jotkin sillat taas odottavat viereistä tiehanketta. Korjausta ei välttämättä kannata tehdä sitä ennen, koska ison hankkeen yhteydessä saadaan huomattavia synergiaetuja sekä työnaikaisten liikennehaittojen että kustannusten vähentämisessä”, Äijälä muistuttaa.

Tänäkin kesänä siltakohteiden joukko on hyvin moninainen: suuremmille ja pienemmille silloille tehdään erilaajuisia korjaustoimenpiteitä. Siltojen korjaamisen aiheuttamat liikennehidasteet voivat aiheuttaa tienkäyttäjissä ymmärrettävää ärtymystä. Se kuitenkin kertoo siitä, että kyseinen silta on tärkeä liikenteen toimivuudelle.

”Liikennehaitat ovat ikäviä, mutta välttämättömiä. Mikäli siltaa ei korjattaisi, loppuisi liikenne jossain vaiheessa kokonaan. Tienkäyttäjä saattaa nähdä päälle päin vain uuden asfaltin ja kaiteet, mutta todellisuudessa siltaa on saatettu korjata paljonkin pintaa syvemmältä”, Äijälä sanoo.

Lisätietoja:

taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä, Väylävirasto
p. 029 534 3627
[email protected]

toimialajohtaja Virpi Anttila, Väylävirasto
p. 029 534 3642
[email protected]

Paikalliset ELY-keskukset kertovat tarkemmin alueidensa siltakorjauskohteista.