Tornio ja Haaparanta muodostavat kaksoiskaupungin. Nyt kaupunkien välinen yhteys on vieläkin tiiviimpi, koska ratayhteys on kunnostettu ja sähköistetty.
”Kun lähdimme vuosia sitten suunnittelemaan Laurila–Tornio–Haaparanta-radan sähköistystä, hankkeen merkitys huoltovarmuudelle oli hyvin tiedossa. Venäjän hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä hankkeen merkitys huoltovarmuuden kannalta on kuitenkin noussut entisestään”, kertoo Väyläviraston logistiikka-toiminnon johtaja Pekka Rajala.
Parannettua Tornion ja Haaparannan junayhteyttä testattiin sotilaallisen liikkuvuuden kannalta jo viime vuonna Nato-harjoituksessa. Sotilaita kuljettanut juna kulki Norjan Narvikista Haaparantaan ja sieltä Suomen puolelle. Silloin sotilaat taittoivat osan matkasta vielä diesel-veturilla. Nyt he voisivat mennä tehokkaammin sähköveturilla.
Pelkästään sotilaita ja tavaraa varten rataa ei ole kuitenkaan tehty. Sähkövetoinen liikenne voi olla piristysruiske Suomen ja Ruotsin väliselle matkailulle. Henkilöjunaliikenteestä Torniosta Haaparantaan ei ole vielä päätöksiä tai rahoitusta. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on kuitenkin arvioinut, että liikenne voisi alkaa tämän tai ensi vuoden aikana. Varmaa on kuitenkin se, ettei infra ole enää liikenteen esteenä.
Huoltovarmuus on yhteistyötä
Laurila–Tornio–Haaparanta-radan sähköistys oli Väyläviraston, Huoltovarmuuskeskuksen sekä Ruotsin Trafikverketin yhteishanke. Ensimmäinen laatuaan, sillä koskaan aikaisemmin Väyläviraston hankkeissa ei ole ollut mukana ulkomaista virastoa ja Huoltovarmuuskeskusta.
”Kansainvälinen yhteistyö teki hankkeesta poikkeuksellisen. Suomen rajojen sisällä Huoltovarmuuskeskus on meille tärkeä yhteistyökumppani. Käymme jatkuvasti keskustelua siitä, mitkä liikenneyhteydet ovat huoltovarmuuden kannalta tärkeitä”, Rajala sanoo.
Ei ole ihme, että Väylävirasto ja Huoltovarmuuskeskus tekevät tiivistä yhteistyötä, sillä väylät ovat huoltovarmuuden ytimessä. Kunnossa oleva väyläverkko on perusta ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle.
”Väyläviraston rooli on keskeinen kuljetusten mahdollistajana. Tavoitteenamme on, että väyläverkko on käytettävissä myös poikkeusolosuhteissa”, Rajala toteaa.
Poikkeuksellisissa olosuhteissa pääasiallinen reitti vaikkapa Ruotsista Suomeen ei olisi välttämättä käytössä syystä tai toisesta. Silloin vaihtoehtoiset reitit tuovat uusia mahdollisuuksia ja parantavat kriisinsietokykyä. Samaa tarkoitusta palvelee myös Tornion ja Haaparannan välinen rata.
”Suurin osa tavarasta Suomesta ulkomaille kulkee meriteitse. Jos satamia ei voisi käyttää, maayhteyksien pitäisi paikata puutetta. Jos maayhteyksiä ei olisi, meillä olisi kaikki munat samassa korissa, mikä ei ole varautumisen kannalta ihanteellinen tilanne”, Rajala kertoo.
Parempia yhteyksiä länteen suunnitellaan nyt
Vaikka yksi yhteys länteen on nyt valmis, ei kehitys jää tähän. Suomi ja Ruotsi suunnittelevat yhdessä Tornionjoen ylittävien siltojen parantamista. Tulevana kesänä tästä saadaan jo esimakua, sillä yhden Tornionjoen ylittävän sillan korjaaminen alkaa valtatiellä 29.
Vieläkin pohjoisemmassa tapahtuu myös. Käsivarren Lapissa on lähdössä käyntiin kaksi hanketta valtatiellä 21. Palojoensuu-Maunu sekä Ailakkalahti–Kilpisjärvi-välien huonokuntoisia teitä parannetaan yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla.
Eikä tässä vielä kaikki. Esimerkiksi Oulu–Laurila-radan peruskorjaus on käynnissä ja Rovaniemellä suunnitellaan valtatien 4 parantamista.
”Yksi merkittävä asia on myös raideleveysselvitys, joka valmistuu kesällä 2025. Suomessa on eri raideleveys kuin suurimmassa osassa Euroopan maita. Selvitys tarjoaa vastauksia siihen, kannattaisiko joitakin yhteyksiä vaikkapa Pohjois-Suomessa toteuttaa eurooppalaisella raideleveydellä ja mitä hyötyjä siitä olisi”, Rajala kertoo.
Toinen tärkeä selvitys koskee Merenkurkun kiinteää yhteyttä. Selvitämme parhaillaan, miten Vaasan ja Uumajan välisen yhteyden voisi rakentaa ajoneuvoille, junille tai niiden yhdistelmälle. Selvitys valmistuu ennen kesää.
Yhteydet tärkeitä meille ja EU:lle
Laurila–Tornio–Haaparanta-radan sähköistys oli Euroopan unionin osarahoittama hanke. Myös monet muut pohjoisen hankkeet ovat saaneet EU:n Verkkojen Eurooppa CEF (Connecting Europe Facility, CEF) -rahoitusta.
”Hankkeiden saama rahoitus osoittaa, että Euroopan unionissa yhteyksiä Suomesta länteen pidetään tärkeinä. Toivon, että myös tulevaisuudessa Euroopan komissio tarjoaisi mahdollisuuksia saada tukea rajat ylittäviin liikennehankkeisiin. Liikenneyhteyksiä länteen parannetaan jo nyt ja tuki toisi vielä lisää mahdollisuuksia”, toteaa Rajala.