Maarakennuskustannusindeksin nousu vuosina 2021–2023 oli koko mittaushistorian rajuin. Vuoteen 2020 verrattuna kokonaisindeksi on noussut noin 30 prosenttia, ja esimerkiksi päällystämisen hinta on lähes tuplaantunut. Vuonna 2024 kustannustaso ei enää juuri muuttunut.
Viime vuosien hintojen nousu tuntuu vahvasti sekä kuluttajan että eri organisaatioiden lompakoissa, niin myös Väyläviraston. Kustannustason voi sanoa olevan pysyvästi korkealla. Toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen onkin ollut erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana suuri tarve, jotta jokainen veronmaksajilta tuleva euro käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
”Olemme tunnistaneet vahvasti sen, että meillä tilaajana on suuri vaikutus koko alan tuottavuuteen. Kun se paranee, sataa lopputulos sekä yritysten että veronmaksajien laariin”, toteaa hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi Väylävirastosta.
Yksi tärkeä asia tuottavuuden parantamisessa on vakiointi. Eli se, että niin hankinnan ohjeistus kuin hankinta-asiakirjatkin ovat samanmuotoisia, jolloin selkeitä pohjia käyttämällä ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Tämä tietysti säästää tilaajan aikaa sekä muita resursseja.
”Vakiointiin liittyy myös yritysten eli palveluntuottajien näkökulmasta se, että kun tarjouspyynnöt tulevat samalla kaavalla, ei niiden tulkitsemiseen tarvitse käyttää ylimääräistä aikaa vaan voi keskittyä parhaan mahdollisen tarjouksen tekemiseen”, Petäjäniemi taustoittaa.
Tilaaja mahdollistaa tuottavuutta parantavat innovaatiot
Hyvä tapa parantaa tuottavuutta ovat myös palveluntuottajien innovaatiot. Petäjäniemi sanoo, että niiden mahdollistaminen on yksi tilaajaorganisaation, kuten Väyläviraston, tärkeimmistä tehtävistä.
”Ensinnäkin tarjouspyyntö on määriteltävä riittävän tarkasti, jotta eri tarjoukset ovat vertailukelpoisia, mutta myös niin, että niissä jää tilaa innovatiivisuudelle erityisesti sopimuksen voimassaoloaikana. Palveluntuottajan tehtävä on sitten miettiä, voidaanko jokin urakka tehdä vähintään yhtä hyvällä laadulla kuin ennenkin, mutta niin, että löydetään jokin tuottavuutta parantava kilpailuetu”, Petäjäniemi sanoo.
Väylävirasto on pyrkinyt lisäämään yhteistoiminnallisia urakoita, jossa sekä tilaaja, suunnittelija että rakentaja pelaavat entistä vahvemmin samaan maaliin. Jo kehitysvaiheessa voidaan yhdessä miettiä ratkaisuja, jotka tehostavat toimintaa. Petäjäniemellä on painavaa sanottavaa juuri yhteistoiminnasta. Jokaisen projektin keskiössä ovat ihmiset ja heidän välinen vuorovaikutuksensa.
”Mikä tahansa urakkamuoto on kyseessä, niin ensimmäinen askel on saada tiimin sitoutuminen korkealle tasolle. Jos heti alussa käytetään yksikin päivä yhteistyövalmennukseen, niin sillä on iso merkitys siihen, miten väistämättä eteen tuleviin haasteisiin suhtaudutaan ja miten niitä ratkaistaan. Lean-ajattelu on keskeistä sopimuksen aikana”, Petäjäniemi alleviivaa.
Ympäristökriteerit antavat mahdollisuuden hakea kilpailuetua
Yksi iso tekijä koko alalla ovat hankintojen ympäristökriteerit. Niiden vaatiminen on tärkeää jo itsessään, vaikka ne eivät alkuun tehostaisikaan toimintaa.
”Pitkällä aikajänteellä uskon, että myös ympäristökriteerit lisäävät tuottavuutta. Kun laitamme vaatimuksia eli rajoja palveluntuottajien toiminnalle, pakottaa se heidät innovoimaan – eli miten saada kilpailuetua muihin yrityksiin verrattuna uudessa toimintaympäristössä”, Petäjäniemi toteaa.
Resurssit ovat pysyvä haaste erityisesti budjettimielessä, mutta myös henkilöstön suhteen. Petäjäniemi muistuttaa siitä, että Ruotsin sisarvirastossa on yli 11 000 virkamiestä, Väylävirastossa alle 500.
”Olemme budjettiin suhteutettuna koko Euroopan ohuin tilaajaorganisaatio. Se tarkoittaa sitä, että meidän on käytettävä konsulttipalveluita usein jo hankintavaiheen aikana. Tehtävämme onkin johtaa konsulttiarmeijaa siten, että he toimivat tahtotilamme mukaan hankinnan koko elinkaaren ajan. Tässäkin on vielä mahdollisuus kehittää toimintaa entisestään”, Petäjäniemi kertoo.
Tulevaisuus näyttää tiukalta, mutta ei synkältä
Tehokkaammin toimiminen ja tuottavuuden parantaminen ovat paitsi yhteiskunnan ja sen päättäjien odotuksena, mutta myös Väyläviraston tulostavoitteiden joukossa. Jatkossa vyötä on mitä todennäköisimmin kiristettävä entisestään.
Petäjäniemi ei kuitenkaan koe, että alan tuottavuuden parantaminen vaatisi tilaajapuolelta erityisiä uusia taikatemppuja. Kyse on ensisijaisesti siitä, miten hyvin ja laajasti jo olemassa olevat, hyvät toimintamallit ja keinot ovat käytössä.
”Meidän on tietysti pidettävä jatkuvaa huolta omasta prosessistamme. Kun kerromme markkinoille ajoissa, millaisia hankkeita ja urakoita on luvassa, pystyvät palveluntuottajat resursoimaan omaa toimintaansa paremmin ja sitä kautta tarjoukset parantuvat”, Petäjäniemi muistuttaa ja jatkaa:
”Erittäin suurella ilolla tervehdin sitä, että toimintasuunnitelmassamme jokaiselta toimialalta löytyy jo asioita, joilla pystytään löytämään keinoja tuottavuuden parantamiseksi.”