Tutkimukseen vastanneet edustivat sekä rahdinantajia että kuljetusliikkeitä. Kyselyyn vastanneista kolme neljästä (75 %) oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kuljetustensa toimivuuteen ja turvallisuuteen. Luku on jälleen varsin korkea ja lähes sama kuin vuonna 2023 (74 %).
Myös väylien palvelutasossa (erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä 36 %) ja yritysten tarpeiden huomioon ottamisessa (24 %) tulokset vastasivat vuoden 2023 tasoa. Palvelutason osalta teiden huono kunto oli toistuvasti mainittu ongelma koko Suomessa, erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla ja haja-asutusalueilla.
”Väylien palvelutason osalta parannettavaa riittää edelleen, ja haasteena on kohdentaa rajalliset resurssit sinne, missä niistä on suurin hyöty sekä kansalaisille että yrityksille. Yritysten tarpeita pyrimme ottamaan jatkuvasti paremmin huomioon säännöllisen vuoropuhelun avulla”, kertoo asiakkuusyksikön päällikkö Anu Kruth Väylävirastosta.
Meri- ja rannikkoväyliin oltiin tyytyväisimpiä
Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin lukuisia liikenneväyläkohtaisia kysymyksiä. Tulokset kertovat, että vastaajat olivat tyytyväisimpiä meri- ja rannikkoväyliin. Niillä kaikkiin kysyttyihin osa-alueisiin oltiin keskimäärin varsin tyytyväisiä, eniten meriliikenteenohjaukseen (VTS). Lähes jokaisen osa-alueen tyytyväisyys myös nousi vuoden 2023 tutkimukseen verrattuna.
”Erityisesti kauppamerenkulun väylät ovat koko Suomen toiminnan ja huoltovarmuudenkin kannalta elintärkeitä, ja on hienoa nähdä, että niihin on oltu tyytyväisiä. Esimerkiksi jäänmurron toimivuuteen eli ympärivuotiseen kuljetusmahdollisuuteen oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 76 prosenttia vastaajista”, Kruth sanoo.
Tyytyväisyys sisävesiväyliin puolestaan laski hieman, mutta oli kuitenkin edelleen kohtalaisella tasolla.
Tyytyväisyys rataverkkoon nousussa
Rataverkon vastaajat olivat hieman tyytyväisempiä verrattuna kahden vuoden takaiseen tutkimukseen. Yritykset antoivat parhaat arvosanat satamayhteyksille, rataverkon turvallisuudelle ja ratapihojen kunnolle. Positiivista kehitystä kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna nähtiin eniten rataverkon toimivuudessa talvella sekä satamayhteyksissä.
Kun rataverkolla tarkastellaan Väyläviraston ja sen palveluntuottajien toimintaa, antoi elinkeinoelämä eniten kiitosta ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä rautatieliikenteen ratakapasiteetin jakoprosessista.
”Rataverkollakin olemme kehittäneet toimintaa pitkäjänteisesti yhdessä palveluntuottajiemme kanssa, ja on rohkaisevaa nähdä tyytyväisyyden parantuneen”, Kruth toteaa.
Tieverkolla tyytymättömyys kasvussa
Tyytyväisyys tieverkkoon puolestaan laski selvästi. Vastaajat arvioivat parhaaksi osatekijäksi pääväylien kuljetusolosuhteet, joihin vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä yli puolet (52 %), mutta muissa osatekijöissä trendi oli laskeva. Merkittävästi matalampi tulos edelliseen tutkimukseen verrattuna saatiin kuitenkin vain tieverkon turvallisuuden osalta. Myös tyytyväisyys erikoiskuljetusten sekä vaarallisten aineiden kuljetusten edellytyksiin laski, mutta näistä kysyttiin edellisen kerran vuoden 2021 tutkimuksessa.
Tyytymättömyys kuljetusolosuhteisiin oli sitä suurempaa, mitä vähäliikenteisemmästä tiestöstä oli kyse. Pääväylien ulkopuolisilla valta- ja kantateillä tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli reilut kaksi viidestä vastaajasta (43 %), muulla tiestöllä eli vähäliikenteisimmällä tieverkolla lähes kolme viidestä (58 %).
”Vaikka vuodet 2024–25 olivat hyviä päällystyskilometrien näkökulmasta, on erityisesti vähäliikenteisemmällä tieverkolla runsaasti vuosien aikana kertynyttä korjausvelkaa. Tämä näkynee elinkeinoelämän mielipiteissä tieverkolla”, Kruth pohtii.
Tärkeää tietoa toiminnan suunnitteluun ja onnistumisen seurantaan
Elinkeinoelämän tyytyväisyystutkimuksen tavoitteena on tunnistaa elinkeinoelämän tarpeet liikenneverkkojen ja liikennejärjestelmän eri osien suhteen, sekä selvittää, kuinka hyvin liikenneverkkojen ja muiden liikennejärjestelmän osien palvelutaso vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi.
”Tulokset ovat meille merkittävää lähtötietoa toiminnan suunnitteluun ja toiminnan onnistumisen seurantaan. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille”, Kruth toteaa.
Käytännön tutkimustyön toteutti Iro Research Oy ja vastauksia kertyi yhteensä 866 kappaletta. Tiedonkeruu toteutettiin loka-marraskuussa 2025 sähköpostikyselynä. Tutkimuksen koko raportti julkaistaan myöhemmin Väyläviraston verkkosivuilla.
Lisätietoja:
asiakkuusyksikön päällikkö Anu Kruth, Väylävirasto
p. 029 534 3912, [email protected]