Pisaran suunnitelmien jälkeen on tehty tarkempia liikennöintiin liittyviä selvityksiä joissa on tunnistettu ympyränmuotoisen linjan liikennöinnin haastavuus ja tavoitteena selvittää millaisella lisäinfratoimenpiteillä Pisaran toimivuus varmistettaisiin. Pisaran suunnitelmien jälkeen on tehty toimenpiteitä rataverkolla mm. Helsingin ja Pasilan välillä. Nykyistä rataverkkoa kehittämällä voidaan liikenteen kapasiteettia nostaa ilman Pisararataa. Pisararata ei ole tarpeellinen nykyisillä liikennemäärillä, eikä tulevien liikennemääräennusteiden perusteella.
Pisaran ratasuunnitelman hyväksymispäätöksen voimassaoloa ei ole jatkettu ja Väylävirasto ei huomioi kaavalausunnoissaan Pisararadan varauksia.
Hankkeen taustat
Joukkoliikennejärjestelmän täytyy palvella yhä lisääntyvää matkustajamäärää.
Pisararata oli 1990-luvulta lähtien asti pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmissa, mutta se ei ole mukana nykyisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa eikä Helsingin kaupunkistrategiassa.
Yleissuunnitelmat ja ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistuivat keväällä 2011. Yleissuunnittelussa määriteltiin Pisararadan toiminnalliset ratkaisut, kuten asemien ja ratatunneleiden sijainti sekä kulkuyhteydet ja arvioitiin rakentamiskustannukset.
Liikennevirasto hyväksyi Pisararadan yleissuunnitelman helmikuussa 2012. Valittu linjaus todettiin taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi.
Asemakaava on hyväksytty 2017 ratasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Pisararadan ratasuunnitelma sai lainvoiman 2017 ja sen voimassaoloa jatkettiin vuoden 2025 loppuun asti Liikenne- ja viestintäviraston 9.11.2021 hyväksymispäätöksellä. Päätös ratasuunnitelman voimassaolon jatkamisesta on kuulutettu nähtäville Väyläviraston sivuille: Kuulutus suunnitelman hyväksymispäätöksestä: Pisararadan ratasuunnitelma, Helsinki. Ratasuunnitelman hyväksymispäätökselle voi hakea uutta neljän vuoden jatkoaikaa erityisin syin.
Pisararata ei ole mukana investointiohjelmassa ja on arvioitu, että sen toteutuminen ei käynnisty neljän vuoden aikana, joten 2024 on tehty päätös, että jatkoaikaa ei haettu. 2025 aikana käytyjen keskusteluiden perusteella on päätetty, että Väylävirasto ei huomioi kaavalausunnoissaan Pisararadan varauksia.
Hankkeen tavoitteet
Pisararadan ideana on, että valtaosa lähijunista ajaa Helsingin keskustan läpi tunnelissa. Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää 8 km pääosin tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.
Pisaran ansiosta kaukojunavuorojen yleinen lisääminen on mahdollista, koska Helsingin ja Pasilan väliselle rataosuudelle ja Helsingin ratapihalle vapautuu lisää tilaa.
Hankkeen eteneminen
Vuosina 2012–2017 käynnissä olleessa suunnitteluhankkeessa tehtiin muun muassa kallioperäkairauksia noin 2000 pisteessä. Näin saatiin valtavasti tietoa rata-alueen kallion laadusta ja korkeudesta maanpinnan alapuolella.
Rakentamissuunnitelma sisältää suunnitelmat asemille, kulkuyhteyksille, radalle sekä huolto- ja pelastustunnelille. Teknisten ratkaisujen osalta suunnittelu on jätetty tasoon, jossa suunnitelmat eivät vanhene ympäristön ja tekniikan kehittyessä.
Pisaran suunnitelmien jälkeen on tehty tarkempia liikennöintiin liittyviä selvityksiä, joissa on tunnistettu ympyränmuotoisen linjan liikennöinnin haastavuus ja tavoitteena selvittää millaisella lisäinfratoimenpiteillä Pisaran toimivuus varmistettaisiin. Pisaran suunnitelmien jälkeen on tehty toimenpiteitä rataverkolla mm. Helsingin ja Pasilan välillä. Nykyistä rataverkkoa kehittämällä voidaan liikenteen kapasiteettia nostaa ilman Pisararataa. Pisararata ei ole tarpeellinen nykyisillä liikennemäärillä, eikä tulevien liikennemääräennusteiden perusteella.
Pisaran ratasuunnitelman hyväksymispäätöksen voimassaoloa ei ole jatkettu ja Väylävirasto ei huomioi kaavalausunnoissaan Pisararadan varauksia.
Hankkeen kustannukset
Pisara+-toimenpidekokonaisuuden kustannusarvio on 2,17–2,45 miljardia euroa (Pisara+ liikenteellinen toimenpideselvitys, yhteenvetoraportti 6.5.2019), josta Pisara-ratalenkkieli Pisara-radan1,77 miljardia euroa (MAKU 145, 2020=100).
Suunnittelu:
Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.