Hailuodon kiinteän yhteyden toteutussuunnittelu polkaistiin liikkeelle keväällä 2022, kun allianssisopimus allekirjoitettiin. Rakentaminen käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin, kun hankkeen vesilupa sai lainvoiman. Kiinteän yhteyden pääsuunnittelija Pekka Mosorin A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä kertoo, että hankkeen pitkä valmisteluaika mahdollisti suunnittelutyön melko pienellä ja tiiviillä porukalla.
”Käytännössä minun lisäkseni suunnittelijoina Plaana Oy:llä (nykyisin osa A-Insinöörejä) olivat Raimo Leskelä ja jonkin aikaa Pekka Lämsä. AFRYltä suunnitteluun osallistui geosuunnittelija Sakari Lotvonen. Siltasuunnittelijat, pengertien suunnittelija ja geosuunnittelija tekivät tiiviistä yhteistyötä, jotta saatiin paras mahdollinen ratkaisu”, Mosorin kertoo.
Pekka Mosorin on Hailuodon kiinteän yhteyden pääsuunnittelija.
Ensin matalana, sitten täyteen korkeuteen
Pengertie rakennetaan useammassa vaiheessa. Ensin penger toteutetaan matalampana, jotta saadaan mahdollisimman pian muodostettua maayhteydet siltapaikoille. Ensimmäisessä vaiheessa penkereen pinta tehdään korkotasoon +1,15 metriä, eli metrin keskimääräisen vedenpinnan yläpuolelle, ja penkereen molemmille reunoille toteutetaan eroosiosuojaukset.
Penkereen rakentaminen jatkuu korottamalla rakenne lopullisen tasauksen mukaiseksi. Riutun sillan valmistuminen vapauttaa työpenkereeseen sidottua louhemateriaalia penkereen korottamiseen. Siltojen tulopenkereiden rakentaminen tahdistuu siltojen rakentamisaikataulun ja edellytysten mukaan. Lopullinen tien pinta tulee olemaan vähintään 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Riittävällä korkeudella estetään, ettei merivesi roisku tielle ja liukasta tien pintaa jäätyessään.
Pengertie rakennetaan ensin noin metrin verran vedenpinnan yläpuolelle ja korotetaan myöhemmin lopulliseen korkeuteensa. Lopullinen tien pinta tulee olemaan vähintään 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella.
Yli miljoona kuutiota kiveä
Pengertien rakenteet ovat kokonaisuudessaan louhetta. Kaikkiaan kiinteän yhteyden pysyviin rakenteisiin tarvitaan kiviaineista noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä.
”Louheen raekoko on penkereessä ja jakavassa kerroksessa on 0–600 millimetriä, eli kiven koko vaihtelee pienestä kivestä aina hieman yli 600-milliseen kiveen”, Mosorin kertoo.
Louherakenteen päälle tulee kalliomurskeesta 15-senttinen kantava kerros, jossa raekoko on enimmillään 56 mm. Tien pinta, noin 71 000 neliömetriä, päällystetään kahdella kerroksella asfalttia.
Penkereen pinta verhoillaan mahdollisimman tasaiseksi, jottei jää pääse nostamaan kiviä paikoiltaan.
Veden ja jään armoilla
Hailuodon pengertie on mittaluokassaan harvinaisuus, ja Perämeren olosuhteet asettavat tien rakenteille erityiset haasteensa. Meriveden ja aallokon aiheuttamaa kuormitusta on mallinnettu, jotta on voitu laskea, millaisille voimille tie tulee altistumaan. Jääkuormiin on niin ikään varauduttu.
Penkereen verhouksessa käytetään halkaisijaltaan 300–900 mm kiviä ja kivenkolot täytetään pienemmillä kivillä. Yläosan verhousrakenne on molskottia eli esimurskattua louhetta, jossa maksimiraekoko on 150 mm.
”Penkereen verhouksen pinnan tulee olla mahdollisimman tasainen. Kivet eivät saa nousta pinnasta isoiksi kohoumiksi eikä niiden väliin saa jäädä suuria painaumia, joihin jääkenttä voisi jäätyä kiinni, jolloin veden korkeusvaihtelu pääsisi nostamaan kiviä paikoiltaan”, Mosorin kuvailee.
Pekka Mosorin
- Rakennusinsinööri, opiskellut Oulun teknillisessä opistossa
- Työkokemusta suunnittelun ja rakennuttamisen tehtävistä vuodesta 1985
- Plaana Oy:ssä (nykyisin osa A-Insinöörejä) vuodesta 2002
- Hailuodon kiinteän yhteyden pääsuunnittelija ja pengertien vastuusuunnittelija
- Kuorma-autoyrittäjä
Hyvin suunniteltu on tekemistä vaille valmis
Hailuodon kiinteästä yhteydestä on puhuttu vuosikymmeniä, ja hankkeen tiesuunnitelma valmistui vuonna 2018. Kun yhteyden vesiluvasta tehty valitus lykkäsi kuitenkin hankkeen käynnistämistä, eduskunta teki päätöksen hankkeen toteuttamisesta talousarviorahoituksella. Allianssimalliin siirtyminen ja allianssisopimuksen allekirjoittaminen keväällä 2022 mahdollisti toteutussuunnittelun lainvoimaista vesilupaa odotellessa. Allianssin osapuolet ovat Väylävirasto tilaajana, GRK Suomi Oy rakentajana sekä AFRY Finland Oy ja A-Insinöörit Oy (ent. Plaana Oy ja Insinööritoimisto Ponvia Oy) suunnittelijoina.