Rakentaminen aiheuttaa melua ja veden samentumista, joita molempia rakentamisesta vastaava allianssi seuraa. Samentumista on tarkkailtu avoveden aikana silmämääräisesti päivittäin. Ilmakuvia on otettu viikoittain ja vesinäytteitä kahden viikon välein. Vesinäytteistä on analysoitu sameus, kiintoaineen määrä, pH, kokonaisfosfori ja -typpi sekä sähkönjohtavuus. Tulosten mukaan samentuminen on jäänyt pengertien läheisyyteen.
"Pisimmillään vesi on samentunut noin 300 metrin päässä työmaalta, ja enemmän Riutussa kuin Huikussa, jossa pohjahiekka samentaa vettä rakentamisesta riippumatta", hankkeen ympäristöasiantuntija Kaisa Kettunen AFRY Finland Oy:stä kertoo. Fosforia ja typpeä ei ole vapautunut mereen merkittävästi.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus teki mallinnuksia veden samentumisesta, kun hankkeelle tehtiin ympäristövaikutusten arviointia ja haettiin vesilupaa. Silloin arvioitiin rakentamisen vaativan ruoppauksia, jotka olisivat aiheuttaneet veden samentumista laajalle alueelle. Toteutunut samentuma on ollut mallinnusta pienemmällä alueella, koska ruoppauksia ei ole tehty.
Allianssi teki ennen rakentamista tarkennetun melumallinnuksen ja siihen perustuvan meluilmoituksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle louheen käsittelystä sekä ponttien ja paalujen asennuksesta. ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti melua on mitattu jokaisen uuden meluavan työvaiheen alkaessa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa yhteensä viisi kertaa. Melulle on asetettu valtioneuvoston asetuksessa raja-arvot, joihin melumallinnus- sekä mittaustuloksia verrattiin. Melun raja-arvot eivät ole ylittyneet sellaisissa häiriintyvissä kohteissa, johon rakentamisella on voinut olla vaikutusta.
Lokkiaita suojana pesintäkaudella
Ympäristöarvioinnin yhtenä lopputuloksena rakentamisen arvioitiin häiritsevän Riutun lauttarannan aallonmurtajalla pesivää naurulokkiyhdyskuntaa. Hankkeelle myönnettiinkin luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa koskien rauhoitetun lintulajin häirintää. Työpenkereelle on rakennettu naurulokkien pesimäajaksi poikkeusluvan edellyttämä aita suojaamaan niitä melulta ja pölyltä, eikä työmaasta näytä olevan haittaa linnuille. Lintuparien määrä ei ole laskenut seurantajaksolla.
Ympäristövaikutusten arvioinnin ja vesiluvan haun yhteydessä arvioitiin hankkeen vaikutuksia myös kaloihin, rantojen eroosioon, kasvillisuuteen ja pohjaeläimiin.
Kalakantoja tutkittiin ennen rakentamista vuosina 2019 ja 2021 ja rakentamisen alettua vuonna 2024. Kalakantojen kokoa seurataan muun muassa poikasnuottauksilla.
"Ympäristöseuranta tässä hankkeessa on poikkeuksellisen laajaa. Sitä tehdään tiheästi ja pitkäaikaisesti ja se koskee monia eri lajeja", Kettunen sanoo.
Seurantaa ennen ja jälkeen
Hankkeen ympäristövaikutuksia seurataan rakentamisajan lisäksi vuosia sen jälkeen, kun sillat ja pengertie ovat valmistuneet. Jotta muutokset voidaan todeta, on samoja asioita mitattu jo ennen rakentamisen aloittamista. Seuranta ulottuu vuodesta 2019 vuoteen 2029, minkä jälkeen päätetään mahdollisesta jatkoseurannasta.
Seurantatoimet on määritetty vesilupapäätöksessä ja seurantaa toteutetaan erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Allianssi seuraa työmaan aiheuttaman samentumaa sekä veden laatua rakentamisen aikana. Muilta osin ympäristöseurannasta vastaa Väylävirasto hankkeen tilaajana.
Kiinteän yhteyden käyttöönoton jälkeen seurataan sen vaikutuksia veden laatuun, kalastoon, pohjaeläimiin, rantaeroosioon, pesimälinnustoon sekä yksittäisiin huomionarvoisiin kasvi- ja eläinlajeihin.
