Hyppää sisältöön

Väylävirasto selvitti: vihersillat kelpaavat kulkureitiksi monelle eläinlajille

Julkaistu 21.5.2021 10.02

 

Väyläviraston hankkeessa seurattiin eläinten liikkumista kymmenellä Etelä-Suomessa sijaitsevalla vihersillalla. Vuoden mittaisen riistakameraseurannan aikana kuviin jäi kaikkiaan yhdentoista luonnonvaraisen nisäkäslajin edustajia. Kärkisijalle kiilasivat hirvieläimet.

Metsäkauris vihersillalla.

Eläimille tarkoitetut kulkureittirakenteet eli erilaiset yli- ja alikulut ovat laajalti hyväksytty keino lieventää tiestön haittavaikutuksia. Eteläisen Suomen päätiestölle on rakennettu viitisentoista vihersiltaa, mutta niiden toimivuutta eläinten kulkureittinä ei ole selvitetty aikaisemmin systemaattisesti. Väyläviraston hankkeessa selvitettiin muun muassa vihersiltoja käyttävää lajistoa.

Selvityksessä oli mukana kymmenen vihersiltaa, joista seitsemän sijaitsee Loviisan ja Virolahden välisellä moottoritiellä (vt 7) ja kaksi Helsingin ja Turun välisellä moottoritiellä (vt 1). Yksi seurantakohteista on Heinolassa (vt 4). Kaikki seuratut vihersillat ovat niin sanottuja monikäyttösiltoja, eli ne on tarkoitettu sekä eläinten että ihmisten kulkureitiksi.

Pienet hirvieläimet vihersiltojen yleisimpiä käyttäjiä


Vihersilloilta dokumentoitiin joulukuussa 2019 alkaneen vuoden mittaisen seurantajakson aikana yli kaksituhatta luonnonvaraisten nisäkkäiden tekemää ylitystä. ”Yli kolmasosa kaikista ylityksistä oli valkohäntäpeurojen eli -kauriiden tekemiä”, kertoo selvityksen toteutuksesta vastannut asiantuntija Milla Niemi Latvasilmu osk:sta. ”Myös hirvet ja metsäkauriit käyttivät siltoja säännöllisesti, ja villisikoja saatiin kuviin Kaakkois-Suomessa sijaitsevilla vihersilloilla”, Niemi täydentää.

Keskikokoisista nisäkkäistä seurannassa havaittiin metsäjäniksiä, rusakoita, kettuja, supikoiria ja mäyriä. Ilvekset käyttivät kahdeksaa siltaa kymmenestä, ja yhdeltä sillalta saatiin kuva karhusta.

Aktiivisimmin eläimet käyttivät vihersiltoja kesällä ja syksyllä, ja vähäisintä siltojen käyttö oli kevättalvella.

Vihersillat ja muut eläinten kulkureittiratkaisut parantavat liikenneturvallisuutta


Eläimet liikkuivat vihersilloilla erityisesti illan, yön ja aamun tunteina, kun ihmisiä silloilla kulki eniten päiväsaikaan. Vaikka eläimet käyttivät kaikkia siltoja, näyttivät ne reagoivan ihmisen läsnäoloon. ”Valkohäntäpeurat ylittivät vilkkaassa ihmiskäytössä olevan Sammatin sillan aikaisemmin aamulla kuin Lohjanharjun vihersillan, jossa liikkui ihmisiä vain satunnaisesti”, Niemi kuvailee.

Vihersiltojen lisäksi eläinten käyttöön on Suomessa rakennettu erilaisia alikulkuja sekä liito-oraville tarkoitettuja hyppypuita. Kulkureittiratkaisut lieventävät tiestön estevaikutusta, vähentävät eläinten liikennekuolleisuutta sekä parantavat liikenneturvallisuutta.

”Tämän selvityksen tuloksia tullaan käyttämään Väylävirastossa tien ja radan suunnitteluohjeiden kehittämisessä”, kertoo ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen Väylävirastosta.

Lisätietoja ja kuvia

Ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen,
Väylävirasto,
puh. 029 534 3261,
[email protected]

Suora linkki julkaisuun: https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2021-26_vihersillat_elainten_web.pdf

Vihersiltojen infografiikka

Sammatin vihersilta (kuva: Milla Niemi)

Metsäkauris vihersillalla

Villisika vihersillalla

Hirvi vihersillalla

Liitteet