Nastat vai kitkat, siinä jokatalvinen keskustelunaihe Suomessa. Väylävirasto selvitti päivitettyä tietoa talvirengastyypeistä tutkimuksella, jossa tarkasteltiin talvirengastestejä vuosilta 1990–2022 sekä kuolemaan johtaneita talvikauden onnettomuuksia vuosina 1997–2020.
Tuoreen tutkimuksen aineisto osoittaa, että kitkarenkaita käyttävien onnettomuudet ovat vähentyneet selvästi verrattuna nastarenkaita käyttävien onnettomuuksiin. Vaikuttaviksi tekijöiksi arvioidaan ainakin henkilöautojen turvatekniikan kehitys sekä keskimääräistä kokeneemmat kuljettajat. Lisäksi haastavimmat talvikelit ovat viimeisen 10–15 vuoden aikana vähentyneet.
Tutkimuksen pääviesti onkin, että kitkarenkaat ovat nykyaikaisissa ajonvakautusjärjestelmillä varustetuissa autoissa aiempaa turvallisemmat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kitkat olisivat turvallisempi tai muutenkaan parempi vaihtoehto kuin nastat.
Esimerkiksi rengastyyppien ero jääpidossa nastojen hyväksi on säilynyt lähes muuttumattomana koko tarkastelujakson ajan, mutta pitoero vaihtelee voimakkaasti (10–40 %) jään rakenteen mukaan.
Nastarenkaat kuluttavat teitä, mutta karhentavat jääpintaa
Nastarenkaat siis kiistatta tarjoavat kitkarenkaita parempaa jääpitoa, mutta toisaalta kuluttavat asfalttia ja tiemerkintöjä sekä heikentävät ilmanlaatua. Pohjoismaiset kitkarenkaat tarjoavat useissa talviolosuhteissa hyvän pidon, eivätkä kuluta päällystettä samalla tavalla.
Tutkimus kuitenkin muistuttaa, että nastarenkaiden jään karhennusvaikutus vähenisi selvästi, jos kitkarenkaiden osuus olisi 50–75 prosenttia. Tällä olisi oleellinen merkitys liikenneturvallisuuden kannalta. Karhennusvaikutustestit ovat tarkastelleet tilannetta vain henkilöautojen osalta, eikä raskaan liikenteen vaikutusta tien pinnan kiillottajana ole huomioitu.
Kitkojen osuuden voisi tuplata ilman oleellisia haittavaikutuksia
Suomessa autoilija voi vapaasti valita talvirengastyyppinsä omien tarpeidensa mukaan, mutta tutkimuksen perusteella ainakin nykyisen kitkarengasasteen (14 %) tuplaaminen olisi mahdollista vaarantamatta oleellisesti liikenneturvallisuutta tai vaikeuttamatta talvikunnossapitoa. Kitkarenkaiden osuuden kasvaessa olisi kuitenkin seurattava onnettomuuskehitystä tarkasti.
Tutkimuksen mukaan kitkarenkaita voisivat nykyistä useamminkin valita erityisesti ne, joilla on paljon ajokokemusta erityisesti talvikeleillä, uudehko ajonvakautusjärjestelmällä varustettu ajoneuvo ja joilla ei ole ehdotonta tarvetta liikkua kaikkein haastavimmissa keleissä. Ajamisen vähentäminen erityisen haastavissa keleissä pienentäisi onnettomuusmäärää joka tapauksessa.
Lisätietoja:
teiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki, Väylävirasto
p. 029 534 3330
[email protected]