Kuva: Väyläviraston radan kunnossapidon aluepäällikkö Eero Liehu seuraamassa Kehäradan tunnelipesua. Taustalla Kaupunkiliikenne Oy:ltä pesua varten vuokrattu kone.
Väylänviraston radan kunnossapidon aluepäällikkö Eero Liehu on työskennellyt rataverkolla lähes koko kuluvan vuosituhannen. Ala on kehittynyt paljon, ja uudet asiat pitävät Liehun mielen virkeänä. Yksi sellainen oli huhtikuussa toteutettu Kehäradan tunnelin pesuoperaatio, joka oli ensimmäinen laatuaan. Kunnossapidon asiat hoituvat ihmisten välisen vuorovaikutuksen avulla.
Pitkän uran rautateiden parissa tehnyt Eero Liehu työskentelee Väylävirastossa radan kunnossapidon aluepäällikkönä Etelä-Suomessa. Ratojen parissa täynnä on kohta jo 25 vuotta, aluepäällikkönä mies on toiminut vuodesta 2008.
”Laveasti ajateltuna minulla on ollut vain yksi työnantaja, sillä maanmittaustekniikan insinööriopintojen jälkeen olin ensin merenkulkulaitoksella vuoden ja sen jälkeen siirryin ratahallintokeskukseen. Molempien toiminnothan ovat nyt Väylävirastossa”, Liehu toteaa.
Ihmisten välistä vuorovaikutusta
Aluepäällikön tavanomaiseen työpäivään kuuluu paljon palavereita ja kymmeniä kontakteja niin viraston sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Yllättäviäkin tilanteita voi tulla eteen, mutta haasteista selvitään yhteistyöllä.
”Välillä on ennalta suunniteltuja päiviä ja välillä taas ei ehdi tekemään ollenkaan sitä, mitä on ajatellut. Mahdolliset häiriötilanteet laittavat päivän uusiksi. Isommassa kuvassa työtä rytmittävät säännöllisesti kilpailutettavat sopimukset ja toistuvat kokoukset”, Liehu kertoo ja jatkaa:
”Hyvin paljonhan tämä on ihmisten välistä vuorovaikutusta, jotta saadaan hommat toimimaan. Kaikilla toimijoilla on kuitenkin tavoitteena junaliikenteen ja matkustajien turvallisen ja täsmällisen liikkumisen mahdollistaminen. Aluepäällikkö sitten johtaa kokonaisuutta sopimusten kautta.”
Radan kunnossapitäjän rooli on hyvin samankaltainen kuin vaikkapa erotuomarin rooli jalkapallossa: kun kaikki menee hyvin, kukaan ei useimmiten sano mitään. Kun jokin menee pieleen, tulee palautetta ajoittain reippaastikin.
”Palautehan on aina meille tärkeää, varsinkin asiallinen sellainen. Asiatonkin palaute ikään kuin kuuluu tähän hommaan, eikä sitä saa päästää ihon alle. Ammatinvalintakysymys”, Liehu kuittaa.
Uudet asiat pitävät virkeänä – esimerkiksi Kehäradan tunnelipesu
Kuva: Vuonna 2015 avatun Kehäradan tunneli pestiin nyt ensimmäistä kertaa. Pesulla pyritään saamaan tunnelissa oleva pöly hallintaan.
Neljännesvuosisata samojen teemojen ympärillä ei ole leipäännyttänyt Liehua. Tärkeää on, että toiminta kehittyy ja asioita tehdään enemmän tai vähemmän uudella tavalla.
”Aina kun on jotain uutta, ja tapahtuu oppimista tai muuta hoksaamista, on se hyvä juttu. Koen tämän työn myös merkitykselliseksi ja omien arvojen mukaiseksi, kun tätä hommaa tehdään kuitenkin joukkoliikenteen matkustajien ja tavaraliikenteen hyväksi. Toisin olisi vaikkapa sarjatuliaseiden myymisen kanssa”, Liehu heittää.
Yksi esimerkki uudesta on Kehäradan tunnelipesu Vantaalla. Vuonna 2015 avatun Kehäradan tunneli pestiin huhtikuussa ensimmäistä kertaa. Kone vuokrattiin Kaupunkiliikenne Oy:ltä (ex-HKL), samalla koneella pestään siis vuosittain myös metrotunnelit. Pesulla pyritään saamaan tunnelissa oleva pöly hallintaan, ettei se kulkeutuisi liiaksi matkustajalaitureille tai radan laitteistoon.
”Oppi on, että jos rataverkolla ei ole jotain asiaa aiemmin tehty, niin jossain muualla on – tässä tapauksessa metrossa. Osaamista siis löytyy rautateiden `uusioperheen` eli eri toimijoiden ulkopuoleltakin. Se on toki ollut tiedossakin, mutta ei silti aina itsestäänselvyys kaikille”, Liehu muistuttaa.
Yhteistyö näytti voimansa myös tunnelipesussa. Tarvittava vesi saatiin paloletkujen kautta, jottei sitä tarvinnut kuljettaa pitkiä matkoja. Lisäksi yllättävät yöpakkaset aiheuttivat haasteita, jotka taklattiin, kun pesukalusto saatiin öiksi Ilmalan varikolle VR:n tiloihin.
Monopolitoiminnasta hyvinvoivaan alaan
Radan kunnossapito oli vielä reilut 20 vuotta sitten monopoli, kun VR Rata oli ainoa toimija, jolta palvelut ostettiin. Sen jälkeen ala on muuttunut reilusti, ja nyt Väylävirastolla on rataverkon kunnossapidossa neljä eri pääurakoitsijaa.
”Ala on kehittynyt tosi paljon ja voi hyvin. Kilpailutuksissa saadaan useita kriteerit täyttäviä tarjouksia, ja itse toiminnassa tilaajan tahtotilaa on saatu jatkuvasti enemmän esille. Tänä päivänä kunnossapidossa on myös yhteisiä projektitoimistoja sekä yhteistoimintaurakoita, jolloin tilaaja on tekemisessä mukana ja pysyy jatkuvasti hyvin kartalla”, Liehu kiittää.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Väylät työllistävät ja hyödyttävät yhteiskuntaa
Keväällä soratiet näkyvät teiden kunnossapidon asiantuntijan työpöydällä