Pori–Parkano–Haapamäki-radan tarveselvitys valmistui: hyödyt jäävät selvästi kustannuksia pienemmiksi

Väylävirasto on selvittänyt Pori–Parkano–Haapamäki-radan liikenteellistä tarvetta, teknisiä toteutusmahdollisuuksia ja hankkeen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Selvitysten perusteella radan rakentamiskustannukset olisivat noin 1–1,3 miljardia euroa, mutta hankkeen hyödyt jäisivät vähäisiksi. Selvityksen tulokset eivät puolla ratayhteyden suunnittelun jatkamista.

Rata vaatisi käytännössä uudelleenrakentamisen

Pori–Parkano–Haapamäki-rata on 194 kilometriä pitkä. Se suljettiin pääosin liikenteeltä vuonna 1985, ja tällä hetkellä liikennöitävässä kunnossa on ainoastaan lyhyt osuus Porin Aittaluodossa sekä Parkanon ja Niinisalon välinen noin 48 kilometrin osuus.

Rataa ei ole vähäisen käytön vuoksi kunnossapidetty vuosikymmeniin. Tästä syystä radan kunto on heikentynyt merkittävästi. Vaikka ratakäytävä on yhä olemassa, rata jouduttaisiin käytännössä rakentamaan uudelleen.

Teknisen tarkastelun mukaan radan rakenteet ovat vanhentuneita. Rata edellyttäisi monin paikoin koko rakenteen uusimista: siltojen uudelleenrakentamista, penkereiden vahvistamista, kuivatuksen parantamista ja laajoja pohjanvahvistuksia. Myös kiskot ja pölkyt pitäisi uusia ja radalle rakentaa sähköistys.

Rakentamisen laajuus selittää myös korkean kustannusarvion, joka on noin 1–1,3 miljardia euroa.

Liikenteellinen kysyntä vähäinen

Selvityksessä arvioitiin sekä tavara- että henkilöliikenteen kysyntää. Työssä haastateltiin laajasti elinkeinoelämän toimijoita, satamia, operaattoreita ja kuntia.

Ennustettu tavaraliikenteen kysyntä radalle jäisi selvityksen mukaan suhteellisen pieneksi. Moni tavaraliikenteen virta kulkisi jatkossakin nykyisen Tampere–Pori-radan kautta, koska yhteys olisi esimerkiksi Itä-Suomen suunnasta nopeampi vaihtoehto.

Myös henkilöliikenteen matkustajapotentiaali arvioitiin vähäiseksi, ja mahdollinen henkilöjunaliikenne edellyttäisi merkittävää julkista tukea eli julkista rahoitusta liikenteen ostamiseen.

Ympäristö ja maankäyttö asettavat lisähaasteita

Radan ympäristö on muuttunut vuosikymmenten aikana, kun liikennettä ei ole ollut. Ratakäytävän läheisyyteen on rakennettu asutusta ja muuta maankäyttöä.

Melulaskelmien perusteella rata edellyttäisi mittavia meluntorjuntaratkaisuja. Lisäksi tärinä- ja runkoäänivaikutukset voisivat paikoin muodostua merkittäviksi.

Radan varrella on myös kymmeniä tasoristeyksiä ja kohtia, joissa nykyinen tie tai virkistysreitti risteää radan kanssa. Toteutuessaan hanke edellyttäisi monien tasoristeysten korvaamista ali- tai ylikulkusilloilla tai tiejärjestelyillä. Tämä pidentäisi osin paikallisten ajomatkoja kiertoreittien vuoksi.

Jos nykyistä ratakäytävää hyödynnettäisiin ilman merkittäviä linjauksen muutoksia, junien nopeus olisi enintään 80 km/h. Mikäli tavoitteena olisi henkilöliikenne ja lähijunaliikenteessä tyypillinen 140 km/h nopeus, rata vaatisi laajoja oikaisuja, uusia siltoja ja mahdollisesti tunneleita. Tämä tarkoittaisi merkittäviä maankäytöllisiä muutoksia ja todennäköisesti myös alueiden ja kiinteistöjen lunastuksia.

Lisäksi rakentamisesta aiheutuisi merkittäviä päästöjä.

Yhteiskuntataloudellisesti selvästi kannattamaton

Korkeat kustannukset ja vähäinen kysyntä tekisivät Pori–Parkano–Haapamäki-radan rakentamisesta yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattamattoman. Selvityksen mukaan kannattavuus jää vähintään 550 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Harva ratahanke on arvioinneissa kannattava, mutta tässä tapauksessa ero kustannusten ja hyötyjen välillä on poikkeuksellisen suuri.

Kokonaisarvio on selkeä: radan rakentaminen edellyttäisi miljardiluokan investointia, mutta liikenteelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt jäisivät selvästi pienemmiksi. Väylävirasto ei tämän vuoksi suosittele Pori–Parkano–Haapamäki-radan suunnittelun jatkamista.

Selvityksen toteutus

Väylävirasto toteutti tarveselvityskokonaisuuden eduskunnan erillisellä toimeksiannolla ja erikseen myöntämällä jakovararahoituksella.

Liikenteellisen selvityksen laati Afry, ratateknisen tarkastelun Sitowise ja hankearvioinnin Sweco. Työt tehtiin Väyläviraston ohjauksessa.

Lisätietoa

Liikenteellinen tarveselvitys: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-405-399-0

Tekninen selvitys: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-405-398-3

Hankearviointi: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-405-400-3

Maija Rekola
asiantuntija, liikennejärjestelmä
Väylävirasto
puh. 029 534 3058
etunimi.sukunimi(at)vayla.fi

Janne Kojo,
asiantuntija, liikennejärjestelmä
Väylävirasto
puh. 029 534 3039
etunimi.sukunimi(at)vayla.fi