Hyppää sisältöön

Maata rataa varten – Miksi ratatoimituksia järjestetään?

Julkaistu 11.9.2019

Ratahankkeen taustalla pyörii monta hoidettavaa vaihetta, ennen kuin päästään rakentamaan. Ratatoimitusten järjestäminen on yksi näistä tärkeistä etapeista.

Kuvituskuva radasta.

Ratatoimitus on rata- ja lunastuslakiin perustuva lunastustoimitus. ELY-keskus laittaa sen vireille, kun ratasuunnitelma on hyväksytty. Hyväksytyn ratasuunnitelman perusteella ELY-keskus saa oikeuden lunastaa ratasuunnitelmassa osoitetut alueet ja oikeudet. Ratatoimitus järjestetään aina, kun rakennetaan tai parannetaan rataosuuksia, ja tarvitaan uusia maa-alueita rataa ja siihen liittyviä laitteita, huoltoteitä ja laskuojia varten.

Luumäki–Imatra-ratahankkeella Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustajana toimii Paula Mattila. Maanmittauksen diplomi-insinöörin koulutuksen lisäksi Paulan ammattitaidon varmistaa yli 20 vuoden kokemus valtion maanhankinnasta.

”Ratatoimitukset on keskitetty nykyään ELY-keskuksiin. ELY-keskuksen rooli ratatoimituksessa on toimia radanpitäjän eli valtion edustajana. Laitamme ratatoimituksen vireille hakemalla sitä Maanmittauslaitokselta,” Paula kertoo.

Mitä ratatoimituksessa käytännössä tehdään?

Ratatoimituksen suorittaa puolueeton lunastustoimikunta. Toimituskuntaan kuuluu Maanmittauslaitoksen määräämä toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä. Luumäki–Imatra-ratahankkeen toimitusinsinöörinä on Tapani Pukki.

”Ratatoimituksen päätehtävinä on ensinnäkin lunastaa tarvittavat maaalueet, jotta ne saadaan radanpitäjän haltuun ja rakentaminen voi alkaa. Toinen tärkeä tehtävä on korvausten määrääminen maanomistajille menetetyistä maa-alueista ja muusta omaisuudesta. Lunastustoimituskunta vetää ratatoimituksen ja tekee kaikki siellä tehtävät päätökset,” Paula selittää.

Maan arvoa määritellessä lunastustoimikunta käyttää apuna mm. kiinteistöjen kauppahintarekisteriä, jonka avulla selvitetään maapohjan käypää hintaa alueella.

”Kaikkien tavoitteena on, että maanomistajien oikeudet turvataan, ja että he saavat asianmukaiset korvaukset. Toimitusmiehet määräävät viran puolesta pääosan korvauksista ja tekevät maanomistajan kannalta yleensä hyviä päätöksiä,” Paula vakuuttaa.

Paulan tehtävänä, radanpitäjän edustajana, on muun muassa laatia vastineet maanomistajien korvausvaatimuksiin.

Ratatoimituksen kaksi vaihetta

Ratatoimitukset etenevät kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen ratatoimitus pidetään alkuvaiheessa, eli kun rata-alueet otetaan haltuun ja korvaukset omaisuuden menetyksestä määrätään.

Toinen vaihe järjestetään radan valmistuttua, Luumäki–Imatra-ratahankkeen tapauksessa vuonna 2023.

”Ratatoimituksen kakkosvaiheessa tarkistetaan rata-alueen toteutuneet rajat sekä mahdolliset haitat ja vahingot. Toimitusmiehet valmistautuvat toki rakentamisen aiheuttamiin melu- ja tärinähaittoihin jo etukäteen erilaisilla mittauksilla, samoin kulkuoikeudet tonteille pyritään varmistamaan ensimmäisessä vaiheessa. Mahdolliset ratahankkeesta kiinteistöille aiheutuvat haitat ja vahingot korvataan toimituksen kakkosvaiheessa, ellei niitä ole korvattu jo aiemmin,” Paula kertoo.

Jos ratatyömaalla tehtävistä töistä aiheutuu kiinteistölle vahinkoa, kannattaa olla heti yhteydessä työmaan johtoon, eikä jäädä odottamaan ratatoimitusta, Paula muistuttaa.

Ratatoimituksia pidetään sitä mukaa, kun rakentaminen alkaa. Paula painottaa, että rakentamista ei saa yksityisen maalla aloittaa ennen kuin alue on otettu haltuun. Luumäki–Imatra-ratahankkeella on tehty kesällä kaksoisraiteeseen liittyvä haltuunotto sekä pieni haltuunotto Muukossa.

”Maanmittauslaitos aloittaa lähiaikoina Luumäki–Lappeenranta ja Lappeenranta–Muukko -osuuksien maastotyöt, eli maastoon merkitään lunastettavat alueet. Tavoitteena on aloittaa ratatoimitukset näillä osuuksilla loppuvuodesta,” Paula kertoo.

Lue lisää

Tutustu Luumäki–Imatra-ratahankkeeseen


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta