Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan turvaaminen on elämän ja kuoleman kysymys.
”Luontokato on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle yhdeksi ihmiskunnan suurimmista uhkista. Luontokadon ratkaiseminen ja tilanteen parantaminen edellyttää tekoja kaikilla tasoilla, kansainvälisesti ja paikallisesti”, kertoo liikenneverkot ja palvelutaso -osaston apulaisjohtaja Tapio Ojanen Väylävirastosta.
Aihe on Suomessa ajankohtainen, koska ympäristöministeriö on käynnistänyt Petteri Orpon hallitusohjelmassa mainitun poikkihallinnollisen kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian valmistelun.
Liikenne ja liikenneväylä vaikuttuvat osaltaan luontokatoon. Suomessa valtion liikenneväylistä vastaa Väylävirasto. Yhteensä vastuullamme on noin 78 000 kilometriä maanteitä, hieman vajaa 6 000 kilometriä rautateitä ja 16 300 kilometriä vesiväyliä.
”Yhteensä Väylävirastolla on siis noin 100 000 kilometriä liikenneväyliä. Olemme merkittävä maankäyttäjä Suomessa, sillä omistamme noin 2 000 neliökilometriä maata. Pinta-alana kyse on yli kaksi kertaa pääkaupunkiseudun kokoisesta alueesta. Merkitystä lisää se, että väyliä on kaikkialla ympäri Suomen”, Ojanen huomauttaa.
Koska liikenneverkko on laaja, se pilkkoo monia alueita.
”Tie tai rautatie voi esimerkiksi halkaista luontoalueen. Tämä taas vaikuttaa monella tapaa elinympäristöihin”, Ojanen sanoo.
Liikenneväylät ja liikenne vaikuttuvat nykytiedon mukaan ainakin kuudella eri tavalla luontoon ja siellä eläviin lajeihin:
1) Estevaikutukset (eläinten ja joskus myös kasvien kulkeminen vaikeutuu)
2) Liikennekuolemat
3) Häiriöt (esim. melu, valo ja päästöt voivat häiritä eläimien ja kasvien menestymistä)
4) Elinympäristön menetys (aiemmin rakentamaton maa muuttuu rakennetuksi)
5) Uudet luontoarvot (väylien reuna-alueet muodostavat uusia elinympäristöjä)
6) Vieraslajit (väylien rakentaminen ja hoito voivat altistaa vieraslajien leviämiselle)
Suurin osa liikenteen vaikutuksista on negatiivisia. Kun elinympäristö pirstoutuu, sillä voi olla myös ennalta-arvaamattomia vaikutuksia. Jotkut lajit eivät siedä liikennettä ja ihmisten aiheuttamia häiriöitä yhtä hyvin kuin toiset. Ja jos yksi laji katoaa alueelta, koko ekosysteemi voi muuttua.
”On tärkeä muistaa, että toisen häviö voi olla toisen onni. Uudet ympäristöt voivat olla joidenkin lajien säilymisen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Monet niitty- ja ketolajistot viihtyvät väylien reuna-alueilla”, Ojanen sanoo.
Luontokadon torjumisen keinoja
Kielteisiä vaikutuksia voidaan onneksi jossain määrin ehkäistä. Esimerkiksi estevaikutuksia ja liikennekuolemia voidaan vähentää rakentamalla eläimille ylityspaikkoja. Tällaisia ovat muun muassa monien eläinten käyttämät vihersillat.
”Vihersillat ja tunnelit vähentävät liikenteen haittavaikutuksia eri lajeille. Esimerkiksi E18 Muurla–Lohja-hankkeessa, rakennettiin Turun moottoritielle useita tunneleita. Tunneleiden ansiosta alueen herkkä ympäristö häiriintyy liikenteestä vähemmän”, Ojanen sanoo.
Turun moottoritien tunnelit ovat yksi hyvä esimerkki siitä, miten jo suunnittelupöydällä voidaan torjua osaltaan luontokatoa. Kun uusia väyliä suunnitellaan, pyritään välttämään esimerkiksi rakentamista uuteen maastokäytävään. Erilaisten tutkimusten ja selvitysten kautta saadaan myös tietoa siitä, miten väylä vaikuttaisi luontoon.
Jos rakentamiseen kuitenkin päädytään, luonnon monimuotoisuus on tärkeä huomioida valituissa ratkaisuissa. Esimerkiksi rakentamishankkeen loppuvaiheessa viherrakentaminen ja maisemointi ovat tärkeitä keinoja haitallisten vaikutusten vähentämiseen.
Suunnitelmallisuus ja tiedon merkitys näkyy myös nykyisten väylien kunnossapidossa. Esimerkiksi niittojen ajoituksessa huomioidaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Niittojen avulla pyritään myös ehkäisemään haitallisten vieraslajien leviäminen.
”Luontokadon ehkäisyä on tehtävä kaikilla tasoilla: suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Olemme ottaneet monia askelia luontokadon ehkäisemiseksi ja lisää on tehtävä. Tärkeitä keinoja ovat esimerkiksi tietoisuuden lisääminen ja väylänpidon toimintaperiaatteiden päivittäminen tarvittaessa. Kyse on myös strategisista valinnoista: kuinka paljon olemme valmiit panostamaan esimerkiksi olemassa olevan väyläverkon estevaikutuksen vähentämiseen”, Ojanen summaa.
Juttu pohjautuu Tapio Ojasen pitämään esitykseen Väyläviraston ympäristöpäivässä 12.10.2023.
Aiheesta lisää
Luontokato ja väyläverkot: Väylänpidon monimuotoisuusvaikutukset ja kehittämistarpeet
Diplomityö: Vihreämmät väylät: Luonnon monimuotoisuuden lisääminen tienpidossa