Kupittaa–Turku-ratahanke: Uhanalaisia kasveja siirretään töiden alta – Turun erikoisuutena pienet kalliokedot

Neidonkieli, kevätsara, syylälinnunherne, mali ja mäkikaura. Juovakannusruoho, jänönapila ja ahdekaurio.

Nämä kasvit ovat monelle meistä vieraita, mutta Kupittaa–Turku-ratahankkeessa ne ovat tuttuja nimiä.  Turun rata-alueilla kasvavia erikoisuuksia on siirretty turvaan pois töiden alta, sillä suurin osa niistä on harvinaisia tai jopa uhanalaisia kasveja.

”Harvinaisten paahdealueen kasvien pelastamisesta tuli jo hankkeen suunnitteluvaiheessa yksi tärkeä osa-alue. Hankkeella tehtiin useita luontoselvityksiä, jotka paljastivat, että seudulla on paljon uhanalaisia ja huomionarvoisia kasveja”, kertoo hankkeen ympäristökoordinaattori Anna-Maria Teuho.

Eniten paahdealueen kasveja kasvoi Myllymäessä ja Härkämäessä. Niiden turvaamiseksi töihin ryhtyi Villi vyöhyke ry, joka oli jo tutustunut Turun kasvistoon kaupungilta saadun toimeksiannon myötä.

”Vaikka kaupungit panostavatkin nykyään yhä enemmän luonnon monimuotoisuuteen, on poikkeuksellista, että uhanalaisten kasvien turvaamista tehdään näin isossa mittakaavassa”, toteaa Villi vyöhyke ry:n puheenjohtaja Jere Nieminen, joka on ollut mukana myös maastotöissä. 

”Tällaiselle toimintatavalle olisi käyttöä rata-alueilla muuallakin Suomessa. Niiden hiekkaisesta maasta on muodostunut luonnon kannalta merkittäviä paahdealueita, joilla kasvaa uhanalaisia lajeja.”

 

 

Harvinaisille hyönteisille ruokaa

Kasvien siirtotöihin ryhdyttiin keväällä 2023. Villi vyöhyke ry täydensi hankkeen tekemiä luontoselvityksiä omilla kartoituksillaan ja löysi alueelta useita kymmeniä huomionarvoisia kasveja.

”Turussa on paljon pieniä kallioketoja, joissa on vanhaa kasvillisuutta. Lisäksi vanhan kasvitieteellisen puutarhan jäljiltä alueella kasvaa muun muassa koirankieltä ja pulleakurjenhernettä. Myös satamasta on levittäytynyt lajeja, jotka vaikuttavat vielä Heikkilän alueen kasvillisuuteen”, Nieminen sanoo.

Osa kasveista siirrettiin pois töiden alta juurakoina, ja osasta kerättiin talteen siemenet. Esimerkiksi uhanalainen kevätsara nostettiin maasta juurakoineen ja istutettiin uuteen paikkaan, jossa harvinaiseksi käynyt kasvi saadaan toivottavasti myös leviämään. Malin siemenet puolestaan kypsyvät vasta myöhään syksyllä, joten niitä kerättiin vielä lokakuussa 2023. Turussa ainoa paikka, jossa malia kasvaa, on Heikkilässä nykyisen tavararatapihan alueella.

Harvinaisempien kasvien lisäksi keruulistalle on päätynyt myös yleisempiä kasveja. Syynä tähän ovat alueen uhanalaiset hyönteiset, jotka saavat ravintonsa näistä kasveista. Esimerkiksi vaaraantuneeksi luokiteltu perhonen virmansinisiipi aterioi hiirenvirnassa, ja hyvin harvinaiselle juurilasisiivelle keltamaite on ainoa ravintokasvi.

 

 

Tuloksena kauniita kukkaketoja

Talteen kerätyille siemenille ja juurakoille rakennetaan uusia paahdealueita yhteensä lähes kahden hehtaarin verran. Koska uusia alueita on niin paljon, siemeniä on kerätty talteen muualtakin kuin hankkeen alueelta. Keruita myös jatketaan tämän vuoden aikana.
Harvinaisten kasvien kasvatuksesta saadaan koko ajan lisää tietoa.

”Kokemukseni mukaan kolmasosa kasveista lähtee kasvamaan hyvin pelkillä suorakylvöillä. Kolmasosa kasveista on todella vaikeita, ja niiden kasvualustoja ja siementen käsittelyä pitää opetella. Viimeinen kolmasosa on tältä väliltä”, Jere Nieminen kertoo. 

Vaikka kasvit kasvavat hiekkaisessa maaperässä, suurin osa niistä ei lähde kasvuun sellaisessa, vaan itäminen vaatii ravinteikkaamman maan. Useimmat kasvilajit menestyvät paahdealueilla pääasiassa siksi, että siellä ei ole kilpailua.

Siemeniä kylvetään uusille alueille tämän ja ensi vuoden aikana. Villi vyöhyke on ollut mukana alueiden suunnittelussa ja tehnyt saumatonta yhteistyötä työmaan kanssa, jotta työt etenevät ja paahdekasveille saadaan rakennettua oikeanlaiset kasvualueet.

”Muutaman vuoden sisällä radanvarsille kasvaa kuivia ketoja, joilla uhanalaiset kasvit viihtyvät. Junamatkustajat voivat katsella junan ikkunasta kauniita kukkia ja erilaisia värejä”, Nieminen sanoo.