Hyppää sisältöön

Kupittaa–Turku-ratahanke: Siltojen rakentamista kaupungin sydämessä

Julkaistu 16.12.2022

Aurajokilaakso on yksi Suomen kansallismaisemista ja varsinaissuomalaisille tärkeä. Aurajoen ratasillan ja Raunistulan jalankulun ja pyöräilyn sillan rakentamisessa otetaan huomioon niin ympäristössä elävät ihmiset, eläimet kuin kasvitkin.

Kuvassa rakennetaan Raunistulan jalankulun ja pyöräilyn sillan työsiltaa.

Aurajoen siltatyömaa sijaitsee Turun ytimessä. Sen ympärillä asuu ihmisiä ja eläimiä ja kasvaa kasveja, joiden tarpeet pitää ottaa rakentamisessa huomioon. Esimerkiksi uuden Raunistulan jalankulun ja pyöräilyn sillan valaistuksessa huomioidaan joella ruokailevat lepakot. 

”Valo loistaa ainoastaan sillan kulkureitille, jotta hämärässä viihtyvät lepakot pystyvät lentämään joen pinnalla ja syömään sillan alla”, kertoo rakennuttajakonsultti Olli Rantanen Rejlersiltä. 

Paalutustöistä ja vanhojen tukimuurien purkamisesta aiheutuu jokiveden edelleen samentumista, jota pyritään vähentämään pystysuoraan asennetulla silttiverholla. 

Silttiverhosta on apua myös Aurajoen rikkaalle kalakannalle. Halistenkosken alapuolella on tavattu jopa 38 kalalajia, kuten meritaimenta, siikaa ja ahventa. Ratasillan kohta toimii vaelluskalojen nousureittinä, ja siltoja varten rakennettavat tukitelineet voivat väliaikaisesti häiritä kalojen kulkemista. Telineisiin jätetään kalojen reitin kohdalle suurempi kulkuaukko, ja paalujen välissä joki virtaa normaalisti. Kalaston kannalta tärkein alue on Halistenkoski, joka ei sijaitse hankealueella. 

”Valtaosa siltatyöstä tehdään kuivatyönä, ja vesistöä häiritään mahdollisimman vähän. Puramme nykyisen ratasillan osissa työsillan päältä, jotta vesistöön ei päädy sillan osia”, jatkaa työmaapäällikkö Ville Lonka GRK:lta.  

Aurajoen lajistoa kunnioitetaan

Aurajoen erityispiirteitä on ajateltu sekä hankkeen suunnittelussa että rakentamisessa. Pehmeään savipohjaan ei ole tehty penkereitä, ja esimerkiksi ratasillan läheisyydessä viihtyvät vuollejokisimpukat sukellettiin aiemmin tänä vuonna virran yläjuoksulle. Joen pohjassa eläviä kasveja ja eläimiä häiritään rakennustyöllä mahdollisimman vähän. 

Aurajoki on Saaristomereen viettävä laskujoki, jonka sedimentit todettiin hankkeen selvityksessä puhtaiksi. Siksi pohjaa sekoittava rakentamistyö ei aiheuta ympäristön ja vesistön pilaantumisen vaaraa. Aurajoen vesistöä ja pohjaa tutkitaan hankkeessa tiiviisti. 

”Joesta otetaan vesinäytteitä säännöllisesti vesilupapäätöksien lupaehtojen ja hankkeelle laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti”, Rantanen kertoo. 

Joen mataluus ja alhainen virtaama helpottavat siltatöiden tekemistä: esimerkiksi hitsaus- tai sukellustöiden tekeminen sujuu paremmin, kun veden pinta pysyy tyynenä. Vähäisestä virtaavuudesta huolimatta Aurajoki on haastava rakennuskohde. 

”Mitä lyhempi silta, sitä haastavampaa työmaan organisointi tavallisesti on. Lisäksi maaperäolosuhteet ja työmaan sijainti kaupungin keskustassa luovat omat haasteensa”, Lonka kertoo. 

Aurajoen ratasillan työsiltaa rakennetaan lumisissa merkeissä.

Asukkaiden arjen pitää sujua

Talvi on tullut Kupittaa–Turku-ratahankkeen työmaille, ja esimerkiksi henkilöratapihan urakat jäävät tauolle maan sulamiseen asti. Aurajoen siltatyömaalla ahkerointi kuitenkin jatkuu lumesta ja pakkasesta huolimatta.  

”Talven aikana teemme Raunistulan jalankulun ja pyöräilyn sillan sekä Aurajoen ratasillan työsillat valmiiksi ja aloitamme uusien siltojen rakentamisen”, Lonka kuvailee. 

Rakennustöistä kantautuvasta melusta ja tärinästä on väliaikaista haittaa alueen ihmisille, eläimille ja kasveille. Kupittaa–Turku-välin junaliikenteen rauhoittaminen ratatöiden ajaksi vähentää haittaa merkittävästi: ilman rauhoittamista moni työvaiheista olisi pitänyt tehdä öisin ja viikonloppuisin, ja tällöin melu olisi kaikunut vettä pitkin laajalle alueelle myös yöaikaan. Samoin uuden ratasillan rakentaminen esimerkiksi lähemmäs Raunistulaa olisi tarkoittanut lisää yötöitä. 

Hankealueen asukkaiden arjen pitää sujua ja ihmisten päästä kulkemaan myös rakennustöiden aikana. Siltatyömaa on pitkin syksyä kerännyt turkulaisilta runsaasti kiinnostusta ja kysymyksiä.

”Vanhemmat ihmiset tulevat usein kysymään töistä ja kertomaan, miten vanhaa ratasiltaa rakennettiin ja millainen historia alueella on”, Lonka kertoo. 

Lisätiedot
Rejlers Finland Oy, rakennuttajakonsultti Olli Rantanen, p. 040 766 6088, [email protected]
GRK Suomi Oy, työmaapäällikkö Ville Lonka, p. 040 829 0089, [email protected]
 

Lue vuollejokisimpukoiden sukeltamisesta kertova juttu klikkaamalla seuraavaa linkkiä: linkki vuollejokisimpukoista kertovaan juttuun.

Tämä juttu on julkaistu osana Kupittaa–Turku-ratahankkeen uutiskirjettä. Liity uutiskirjeen postituslistalle klikkaamalla seuraavaa linkkiä: liity postituslistalle.

Seuraa hanketta: 
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke 

Kupittaa–Turku-ratahankeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2026. Hanke on saanut tukea Euroopan unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen. 

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä. 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta